Seurakunnan Facebook-sivulla tulleisiin kommentteihin
Jo uuden kirkkoherran rekrytoinnin käynnistyessä kävi ilmi, että työyhteisössä kaivattiin uutta johtajuutta. Kirkkoherramme Jael on valittu seurakunnan työyhteisön ulkopuolelta. Näin hän on kyennyt tekemään kriittisiä kymyksiä ja havaintoja työtavoista ja -rutineeista, joista myös tehdyt selvitykset kertovat.
Vuonna 2023 tehty työympäristöselvitys osoitti epäkohtia työaikojen, työkuormituksen ja loma/vapaa-käyntäntöjen osalta. Nämä ovat työympäristön riskitekijöitä, jotka saattavat altistaa epäasialliselle käytökselle ja työpaikkakiusaamiselle.
Työajoista ja vapaista konkreettinen esimerkki on seurakunnan talousarviota rasittava “lomavelka”, eli käyttämättömät lomapäivät. Tämä on arvoltaan miltei yhden täysipäiväisen viran palkkakustannukset.
Aiemmat kirkkoherrat ja kirkkoneuvostot ovat tehneet parhaansa. Kirkkoherralle, joka on työntekijöidensä entinen kollega, on kuitenkin suuri haaste puuttua esim. työntekijöiden työrutiineihin tai käytökseen, vaikka niissä näkisikin epäkohtia.
Nykyinen kirkkoneuvosto on hyvin perillä työyhteisössä ilmenneistä haasteista. Tukenamme on mm. hiippakunnan tekemä seikkaperäinen selvitys (henkilökunnan haastattelu) työympäristön haasteista ja miten niihin tarttua. Myös tuleva, piispan tarkastuksen yhteydessä tehtävä selvitys seurakunnan hallinnosta tulee selventämään kuvaa muutoksen tarpeellisuudesta. Parhaiten nykyisestä tilanteesta voivat tietysti kertoa työntekijät itse.
Työntekijävaihdokset ja -poissaolot eivät merkitse sitä, että toiminta loppuu. Seurakunnan kotisivujen kalenterissa hakusanoilla “muskari” “barn” löytyy esimerkiksi tuleva perhe- ja lapsitoiminta. Toivottavasti tämä tieto rauhoittaa toiminnan tulevaisuudesta huolta kantavia vanhempia.
Suomalaisella seurakunnalla on nyt kirkkoherra, joka edustaa toisen polven ruotsinsuomalaisuutta. Meidän on seurakuntana kyettävä kohtaamaan oma aikamme mutta myös tulevaisuus. Vireillä oleva kirkkojärjestyksen muutos, mikä avaisi seurakunnan jäsenyyden myös neljännelle polvelle, antaa ajattelimisen aihetta mitä ruotsinsuomalaisuus on ja mitä se seurakunnan toiminnalle merkitsee.