Kirkon katonharjalla on suuri pallopäinen risti, jonka muoto kertoo suomenkielisen jumalanpalveluksen alkuhistoriasta. Historian ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus pidettiin nimittäin Tukholmassa Mustainveljesten luostarin kirkossa lokakuussa 1533. Tämä luostarikirkko on kuvattuna vanhimmassa Tukholmaa esittävässä taulussa nykyisessä Suurkirkossa. Taulussa näkyy Mustainveljesten luostarikirkon torni, jonka ristin muoto on jäljennetty Tukholman Suomalaisen kirkon katonharjalle. Risti muistuttaa hetkestä, jonka myös Tukholman Suomalainen seurakunta laskee syntymähetkekseen.
Kirkkosaliin tullaan 1700-luvun puuovista. Tässä salissa pelattiin 1600-luvulla pallopelejä ja näyteltiin teatteria. Rakennus on ollut kirkkona vuodesta 1725, jolloin Tukholman Suomalainen seurakunta osti sen kuningas Fredrikin suostumuksella. Kirkkoa kutsuttiinkin pitkään Fredrikin kirkoksi.
Alttarilla on Jeesuksen ylösnousemusta kuvaava alttaritaulu, jonka tukholmalaiset taiteilijat ovat jäljentäneet ranskalaisen Jean Andraen alkuperäistyöstä. Alttarirakennelma on hoviarkkitehti Göran Adelcranzin luomusta. Hän auttoi vuonna 1725 seurakuntaa muuntamaan urheilutilan kirkoksi.
1680-luvulla seurakunta piti Riddarholmenin kirkkoa jumalanpalveluskirkkonaan ja joutui isäntiensä painostuksesta hankkimaan kirkkoon oman kattokruunun. Eräät suomalaiset ammattikunnat hankkivat vuonna 1684 kattokruunun, joka siirrettiin Riddarholmenin kirkosta suomalaiseen kirkkoon. Se sijaitsee lähinnä alttaria. Kaksi muuta kattokruunua koristivat 1690-luvulla saksalaista kirkkoa Nevanlinnan kaupungissa Inkerinmaalla. Pietari Suuren valloitusten tieltä kattokruunut saatiin pelastettua ja tuotua pakenevien ruotsalaisten matkassa Tukholmaan. Vuonna 1734 ne Luhrin suvun toimesta lahjoitettiin Suomalaiseen kirkkoon. Samaan lahjoitukseen kuuluivat myös monet kirkon takaosaa koristavista lampeteista.
Kirkolle leimansa antavat takaosan kaksoisparvekkeet, joista alinta koristavat 1730-luvulla maalatut Suomen maakuntavaakunat ja leijonavaakuna.
Ylemmällä lehterillä ovat Tukholman vanhimmat urut, 1790 valmistuneet Schwan-urut, jotka restauroitiin vuonna 1992 ja otettiin uudelleen käyttöön 50 vuoden jälkeen. Urkujen valmistusvuosi näkyy pillistön alapuolella roomalaisin numeroin ilmaistuna.
Kirkon etuosassa ovat Ruotsin ensimmäiset suomalaisvalmisteiset kuoriurut, jotka otettiin käyttöön 1995. Nämä kuoriurut kuuluvat Tukholman uusimpiin urkuihin. Kuoriurkuja vastapäätä on saarnatuoli 1760-luvulta. Saarnatuolin ja sen takana olevan sakariston ja vihkikappelin lahjoitti entinen kirkkoneuvoston jäsen, nuottakalastajaoltermanni Henrik Österman.
Kirkon yhteyteen valmistui 1975 seurakuntakeskus, jossa seurakuntatilojen lisäksi ovat henkilökunnan virkahuoneet.
Tukholman pienin julkinen patsas on Liss Erikssonin tekemä "Rautapoika" Suomalaisen kirkon takana olevassa puistossa. Rautapoika on miltei kaikkien turistiryhmien käyntikohde Tukholmassa.
Antependium (alttariliina) on Ester Boussardin brodeeraama vuodelta 1944. Siinä on kuvattuna elämän puu, joka avautuu ristiksi.