Luulajan hiippakunta käsittää kolmasosan Ruotsin pinta-alasta aina Kaaresuvannon seurakunnasta pohjoisessa Nordmalingin seurakuntaan etelässä.
Luulajan hiippakunnan perustamisen jälkeen sen alueen asukasluku on kaksinkertaistunut. Alueelle ovat antaneet leimansa myös luonnon ja kaupunkien kohtaaminen, kielivähemmistöt sekä siellä syntyneet kaksi suurta herätysliikettä, Evankelinen Isänmaansäätiö (Evangeliska Fosterlands-Stiftelsen, EFS) sekä Pohjoismaiden suurin herätysliike lestadiolaisuus.
Perustana seurakunnat
Seurakunnat muodostavat Ruotsin kirkon toiminnan perustan. Luulajan hiippakuntaan kuuluu 57 seurakuntaa. Hiippakunnan tehtävänä on tukea seurakuntia, hallinnoida hiippakunnan omaisuutta (niin kutsuttua papinpalkkavarallisuutta) sekä valvoa toimintaa ja virkaan vihittyjen henkilöiden eli pappien ja diakonien työtä.
Johto ja organisaatio
Ruotsin kirkko on demokraattinen organisaatio, ja hiippakunnan korkein päättävä elin on hiippakuntavaltuusto, joka valitaan kirkollisvaaleissa joka neljäs vuosi. Hiippakuntavaltuusto valitsee hiippakuntahallituksen, joka on hiippakunnan toimeenpaneva elin.
Hiippakuntaa johtaa piispa, joka on hiippakuntahallituksen puheenjohtaja. Piispa toimii puheenjohtajana myös tuomiokapitulissa, joka auttaa piispaa valvontatyössä. Hiippakunnan kanslian työtä johtaa kansliapäällikkö.
Monijäseninen kirkko
Luulajan hiippakunta on osa Ruotsin kirkkoa, evankelis-luterilaista uskonyhteisöä, jonka jäseneksi kuuluu 64,5 prosenttia väestöstä (2014). Luulajan hiippakunnassa vastaava luku on 74 prosenttia (2014). Hiippakunnalla on noin 1 000 työntekijää, 1 280 luottamushenkilöä, 6 234 kuorolaista ja 400 nuorta rippikouluohjaajaa.
Tuomiokirkko ja hiippakunnan kanslia
Luulajan tuomiokirkko sijaitsee keskellä kaupunkia. Kirkko rakennettiin vuonna 1893 uusgoottilaiseen tyyliin, ja se on Ruotsin tuomiokirkoista nuorin. Hiippakunnan kanslia sijaitsee kivenheiton päässä tuomiokirkosta osoitteessa Stationsgatan 40. Sen historiallinen rakennus on vuodelta 1888.