Se kattaa kolmanen osan Ruottin pinta-alasta, pohjosesta, Kaaresuvanon seurakunnasta etehlään, Nordmalingin seurakunthaan.
Luulajan hiippakunnan perustamisesta (1904) väkiluku oon kaksinkertastunnu. Aluuheen omaperäsyys oon luonon ja kaupunkimailman kohtaaminen samoten kielivähemistöt ja kaks isoa alkuperästä herätysliikettä:
EFS, Evangeliska fosterlandsstiftelsen, ja lestaatialaisuus, kaikhiin suuriin herräysliike Pohjosmaissa.
Seurakunta oon perusta
Ruottin kirkon toiminan perusta oon seurakunnat. Luulajan hiippakunnassa oon 57 seurakuntaa. Hiippakunnan tehtävä oon tukea niitä, hallita hiippakunnan omasuutta (niitä niin sanottuja papinpalkkavaralisuuksia) ja valvoa seurakuntien toimintaa ja vihkimisvirkojen totteuttamista. (papit ja tiakoonit)
Johto ja järjestö
Ruottin kirkko oon temokraattinen järjestö ja hiippakunnan korkein päättävä elin oon hiippakunnan valtuusto, joka valithaan kirkolisvaalissa joka neljäs vuosi. Hiippakunnan valtuusto nimittää hiippakunnan johtokunnan, joka oon totteuttava elin.
Pispa johtaa hiippakuntaa, ja oon hiippakunnan hallituksen ja tuomiokapitulin puhheenjohtaja; nämät auttava pispaa valvonantyössä. Hiippakuntatirehtööri johtaa hiippakunnan kansliin työtä.
Kirkko, jossa oon paljon jäseniä
Luulajan hiippakunta oon osa Ruottin kirkkoa, evankeelis-luterilaista uskonnolista yhtheisöä, johonka 64,5 % väestöstä kuuluu (2014). Luulajan hiippakunnan vastaava luku oon 74 % (2014). Työntekijöitä oon rapeat 1000, luottamushenkiöitä 1280, kuorolaulajaa 6234 ja nuoria rippikoululaisten johtajia 400.
Tuomiokirkko ja hiippakunnan kanslii
Luulajan tuomiokirkko oon keskelä kaupunkia. Se rakenethiin uusgoottisella tyylilä 1893 ja oon Ruottin nuoriin tuomiokirkko. Hiippakunnnan kanslii oon tuomiokirkosta kivenheiton päässä, Stationsgatan 40. Vanha rakenus oon vuelta 1888.