Pöydät notkuvat itsevalmistettuja jouluherkkuja ja kaikki odottavat niin joululahjoja kuin tulevia joulukirkkojakin. Kodissa on tunnelmallinen ilmapiiri. Jouluevankeliumin sanoma tuo iloa; Jumala on tullut ihmiseksi – yhdeksi meistä. Taivas on lähellä.
Tämä on kuvaus yhdestä monista ihannejouluista, mutta harva kokee sellaisen. Jotkut toivovat saavansa kokea edes hitusen tällaisesta joulusta, toisia sellainen ei kiinnosta lainkaan.
Joulun sanoma Jumalan syntymästä maan päälle on upea kertomus: Jumala rakastaa meitä, haluaa olla lähellämme ja tulee siksi yhdeksi meistä. Johanneksen evankeliumin jakeessa 3:16 sanotaan: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Jae kertoo Jumalan rakkaudesta ja siitä, että hän antoi meille poikansa, sekä läheisyydestä. Se sopii hyvin joulun ihannekuvaan, mutta kuvia on muitakin. Joulua voi viettää muillakin tavoin. Voimme tulkita kristillistä sanomaa uusilla tavoilla. Joulu on rauhaa, iloa, ylistystä ja kiitollisuutta, mutta myös tilaisuus pohtia omaa ja toisten mennyttä ja tulevaa elämää.
Tässä numerossa haluamme tuoda esiin erilaisia tapoja viettää joulua, elää joulua ja tulkita elämäämme joulun sanoman valossa.
Yksi asia on kristillisessä joulussa kuitenkin hyvin tärkeä: ilo. Kun Turun tuomiokirkon edustalla julistetaan joulurauha, sen sanoma toistaa sitä, mitä enkelit sanoivat Jeesuksen syntymästä kertoessaan: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” (Luuk. 2:14).
Iloa ja rauhaa kaikille ihmisille!
Jonatan Edlund