Projekteissa työskentelevien kertomukset ovat sydäntä särkeviä. He ovat joutuneet todistamaan, kun heidän puolisonsa on viety syyttömästi vankilaan, kun aseistautuneet sissit ovat raiskanneet äidin tai kun oma lapsi hiljalleen kuoli nälkään.
Toivon sanoma aina läsnä
Vaikka epätoivo ja epävarmuus leimaavat näitä konfliktialueita, toivon sanoma on projekteissa aina läsnä. Sanoma ihmisyydestä. Nainen, joka juuri kertoi kokemastaan hirvittävästä väkivallasta, joka oli seurausta oman yhteisön sisäisistä konflikteista, istuu nyt nuoren äidin vieressä. Siinä hän tukee äitiä, joka suunnittelee toimeentuloaan. Mies, joka juuri kertoi kasvaneensa täysin epäinhimillisissä oloissa, nousee nyt seisomaan ja puhuu nuorille siitä, kuinka rauha ja sovinto alkavat aina meistä itsestämme. Valo on siellä, missä ihmiset kamppailevat rauhanomaisemman maailman puolesta.