Ensimmäinen kaupallinen joulukortti julkaistiin Englannissa 1843 taiteilija John Calcott Horsleyn suunnittelemana. Sata vuotta sitten Ruotsissa ja Suomessa joulukorttien suosio kasvoi. Niitä maalasivat painettaviksi ruotsalainen Jenny Nyström ja suomalainen Martta Wendelin.
Hyvä joulu ja Uusi vuosi yhdistyivät
Joulukorttien lähettäminen yleistyi myös muualla Euroopassa, jossa oli jo totuttu lähettämään uudenvuoden tervehdyksiä. Pian hyvän joulun ja onnellisen uudenvuoden toivotukset yhdistyivätkin samaan korttiin.
Jouluperinteistä kirjan kirjoittanut folkloristi FT Merja Leppälahti Turun yliopistosta kertoo, ettei ensimmäisten vuosien korteissa ollut tonttuja eikä seimen lastakaan. Aiheet vaihtelivat kauniista kesämaisemista kukkiin ja perheidylliin.
- Sitten vuosisadan vaihteessa tulivat Jenny Nyströmin tonttukortit. Suomalaisten joulukorttien klassikot ovat taiteilija Martta Wendelinin käsialaa, Leppälahti kertoo.
Kymmeniä miljoonia joulukortteja
Wendelin suunnitteli peräti 650 joulukorttia ja 30 joulupostimerkkiä 1930-luvulta lähtien. Kun valokuvat valtasivat alaa ja painotekniikka kehittyi, joulukortteja alettiin painaa joka makuun. 1980-luvulla yleistyivät omista perhekuvista teetetyt joulutervehdykset. Tonttulakkiset lastenlapset ilahduttivat kauempanakin asuvia isovanhempia ja muita sukulaisia.
Joulutervehdyksiä lähetettiinkin Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä ennätykselliset 62 miljoonaa kappaletta. Suomesta niitä lähti yli 50 miljoonaa. Selvää on, että Ruotsin ja Suomen välillä jouluposti kulkee yhä vilkkaana. Sukulaisia ja ystäviä muistetaan erityisesti jouluna.
Vähitellen joulukorttien määrä alkoi hiipua digitaalisten tervehdysten kustannuksella, mutta Suomen Postin tilastojen mukaan niitä lähetettiin yhä vuonna 2022 runsaat 14 miljoonaa joulukorttia vastaanottajaa ilahduttamaan. Ruotsissa joulukortteja lähtee noin 40 miljoonaa.
Perinteet muuttuvat
Perinteitä tutkinut folkloristi Merja Leppälahti toteaa, ettei joulukorttien ja paperipostin väheneminen ole tavatonta. Asiat ja tavat ovat aina muuttuneet. Vaikka hän itse on jouluihminen ja ylläpitää perinteitä, ei niihin pidä juuttua.
– Ykkösasia on muistaminen. Kun saan tervehdyksen, joka on osoitettu henkilökohtaisesti minulle, se tuntuu aina ihanalta tulipa se missä muodossa tahansa, Leppälahti sanoo.
Kaj Aalto
Puffcitat:
“Ensimmäisten vuosien korteissa ei ollut tonttuja eikä seimen lastakaan.”
Äldre julkort:
Seimenlasta tai tonttuja ei näkynyt ensimmäisissä joulukorteissa. Kuva: Merethe Liljedahl/Pixabay