Gávnnadettiin olbmuiguin Jesus geahčai sin čalmmiide. Nu galgat maid mii dahkat.
Lukasevangelias muitaluvvo nissona birra mas leamas roaŋkke čielgi gávccinuppelohkái jagi, son ii sahttán njulget dan, álo šattai son geahččat iežas julggiide ja geainnuid domuide. Son ii goassege oaidnán viidásabbot ja dáivahiid. Jesus sártnui sutnje. Vai beassat su čalmmiide geahččat son fertii luoitit buolvvaid nala ja geahččat bajás guvlui. Son guoskkaha su ja dalle, maŋŋá gávccinuppelohkái jagi sáhttá son njulget čielggis.
Jesus gávnnadii olbmuiguin čalmmiid vuostá. Dan galgat mii nai dahkat go gávnnadit. Dalle njulget min čielggit ja min noađit geahppánit.
Odne lean dás din ovddas Ruoŧa girku árkabisman, sámi álbmoga, ja dovddastan; mii eat leat gávnnadan dinguin čalmmit čalmmiid vuostá. Mii lea leamaš iežamet siste, eat leamaš njuolggo čielggagat vealaheamit ja veahkaváldimiid vuostá. Min čielggit leamaš roaŋkát dan noađis maid mii leat guoddán. Mii leat bidjan din guoddit vuoigatmeahttun nođiid. Mii leat soardán din máttuid heahpanemiin ja gibuin man ođđa buolvvat leat árben.
Guhkes áiggit golle ja mii eat háliidan eatge sáhttán ipmirdit dan. Mii eat oaidnán. Mii eat guldalan. Bávččaga ipmirdit ahte Ruoŧa girku leamaš oasálaš ja legitimeren dán soardima. Ahte dat girku man mii ráhkistit lea dagahan nu ollu gillámušaid.
Maŋŋá digaštallamiid Ráđđehallamiin jagis 2011 mii leat šaddan eanet oahppásat min boastobargguide ja ovddasvástádussii daid dutkamiid bokte mat lea Vitboken girjjis De historiska relationerna mellan Svenska kyrkan och samerna ja Nomadskuvlagirjjis ”När jag var åtta år lämnade jag mitt hem och har ännu inte kommit tillbaka”- Minnesbilder från samernas skoltid.
Daid vihtanuššamiid maid mii odne dovdat duođaštit girku oasálastima sámiid soardimis. Hávit, gibut, heahpatvuohta, iežas badjelgeahččanvuohta, moarri ja lossa muittut leat duohtavuohta. Go mii leat beahttán sámi álbmoga de mii seammás leat beahttán min buohkaid sivdnideaddji. Mii eat leat leamaš oskkáldasat mii bargoohppiide. Mii eat lea addán beallji bassi Vuoiŋŋa oasi luovvamis.
Ruoŧa girkus badjelgehččui sámi vuoiŋŋalašvuohta. Ovdal go oaidnit Ipmila gova sámi oappáin ja vieljain mii geahččaleimmet rievdadit daid eanetlogu kultuvrra iežas govvan. Dii lehpet muitalan minsiidda ahte lehpet bággejuvvon risttalašvuhtii ja koloniála vugiid bokte dahkat din ruoŧŧelažžan. Sámi kultuvra hilgojuvvui, ja dakko bokte maiddái sámi gielat, duodji ja dáidda. Mii eat oaidnán daid čielga oktavuođaid Sivdnideaddji ja eatnamiid gaskkas. Mii eat ipmirdan sámi vuoiŋŋalašvuođa boahtit ovdán árgabeivviid daguid bokte. Mii eat leat geahččan din čalmmiide.
Odne mii dovddastit dan ja das bivddán mon Ruoŧa girku namas ándagassii.
Ruoŧa girkus leai dehálaš oassi nomadskuvllaid ja bargoviesuid vuođđudeamis ja jođiheamis. Sámi mánát fertejedje guođđit sin veagaid oadjebasvuođa ja sosiála gaskavuođat botkejuvvoje. Girkogirjjiid registariin molsu sámi namaid ruoŧa namaiguin, boađusin láhppui giella, identiteahta ja kultuvra.
Dan dovddasta Ruoŧa girku odne ja das mii bivdit ándagassii.
Ruoŧa girkus leamaš váldorolla čeardabiologaide rahpat uvssaid. Sii ovdal min geavahedje válddálašvuođas ja válddi servvodagas dahkat rasisttalaš ja koloniála jurddašanvugiid rievttálažžan ja sakka rihkko olbmuid árvvu ja sin olmmošárvu manahuvvui.
Dan dovddasta Ruoŧa girku odne ja das mii bivdit ándagassii.
Sii ovdal mii mihte sámi bážáhušaid čohkkejuvvot čeardabiologalaš ákkain ja muhtimin fasttes vugiid bokte. Bázahusat šadde museaide ja eára ásahusaide ja doppe leat ain ge, ja dasto jotkojuvvo ain olmmošlašvuođa dovddasteapmi.
Dan dovddasta Ruoŧa girku odne ja das mii bivdit ándagassii.
Koloniseren mas Ruoŧa girku leai oassin dagahii ahte eatnamat manahuvvoje ja viiddes ávkkástallamat čađahuvvoje. Dat váilevaš dássášvuohta mii dalle iđii čuohcá ain odne ge sámiid vejolašvuođaide suddjet sin árbevirolaš eatnamiid ja ealáhusaid. Ruoŧa girku miehtamiin čuoldi muhton sámiid eará sámiin. Dát sirren sámiid gaskka sierra joavkkuide váikkuhii ahte ”lapp ska vara lapp”-politihka bođii sadjái, ja velá odne ge leat váivves vuostálasvuođat sámiid gaskkas.
Odne mii dovddastit dan ja das bivddán mon Ruoŧa girku namas ándagassii.
Dat mii lea dahkkon lea dahkkon. Muhto mii gal sáhttit gáhtat min oasálastimis Ruoŧa koloniála historjjás. Mii sáhttit gáhtat go eat leat nákcen eat ge dáhtton oaidnit duohtavuođa ja gávnnadit seammá dásis. Vearrodahkkin mii háliidit duođaštit min morálalaš ovddasvástádus ja bargagoahtit rievtti ja vuoiggalašvuođa guvlui. Seammá vuoiŋŋas mii boahtit váldit oasi daidda dieđuide mat bohtet ovdán boahtteáiggi dutkamušain ja stáhta duohtavuođakommišuvnnas.
Ruoŧa girku Sámi ráđi vuolggaheamis, ja maŋŋá Sámedikki bellodagaid ja sámi organisašuvnnaid ráđđehallamiin, ja maŋŋá sihke girkostivrra ja daid golbmanuppelohkái stifttaiguin bivddán mon dás ándagassii Ruoŧa girku namas. Seammás addit mii dál gávcci lohpádusa boahttevaš logi jagiide. Mii háliidit min girku, mas ollugat dis leat miellahttot, šaddat oasálažžan eanet vuoiggalaš ortnega vuođđudeamis, dakkára mas sámit ollislaččat ožžot geavahit sin rivttiid eamiálbmogin.
Go mii odne bivdit ándagassii de ii leat min gieđas man láhkái din dan váldibehtet vuostá. Ii leat min hálddus gáibidit goasse dii addibehtet vástádusa ja makkár dakkár šattašii.
Dassážii rohkatallat mii Ipmila ja didjiide ahte mii dávjjibut sáhttit gávnnadit ovtta dássasažžan. Ahte mii eat gearddut ovdalaš áiggiid vearrodaguid. Ahte mii njuorrasit das go Jesus vázzá buolvvaid nalde ja njulge olbmuid roŋke čilggiid. Sihke mii geat guoddit daid gillájeaddji maid nođiid soardimat girku namas leat dahkkon. Sihke mii mii geat guoddit vearrodahkkiid nođiid sivalašvuođaid ja mii geat guoddit oaffariid gillámušaid nođiid. Dákko bokte sáhttit mii áicát Kristusa guđet guimmiimet gaskkas. Vai mii ovttas sáhttit oaidnit máilmmi viidodaga ja dáivaha.
Odne mii buolvvastallat din ovddas, dovddastit Ruoŧa girku soardimiid ja váldit dárbbašlaš lávkki seanadeami guhkes geainnu guvlui.
(Girkočoahkkin bismmaiguin ja earáiguin čuoččahit/ luitet buolvvaid nala)
Mii ánuhit dis ándagassii Ruoŧa girku soardimiin sámi álbmoga.
Jaskatvuohta.
(Ándagassii bivdima sáhka ja lohpádusaid addin addojuvvo.)