”Daate gærhkoesijjie lea dejpeli tijjeste eeremes sijjine orreme Vualtjeren vaeriej byjreskinie. Daab sijjieb saemieh earoehtamme, jih voeres jih noerh almetjh arhteme dahkoe båetedh, heevehtidh, murriedidh jih darjodh maab eeremes lyjhkoeh, jih daesnie åadtjodh maab sealose bööremes.”
Gærjeste ”Gamla byar i Vilhelmina” mij O.P
Pettersson tjaaleme (berteme jaepien 1941,
1960)
Syrene Wilks Grundforseste dïhte dïhte gie antependie aalterisnie, sjïelevoessetjh jïh aaj naan liturgijen tyjjh ditnine gååreme. Gærhkoebïengkh gærhkoen minngelisnie seamma mah aalkoevistie desnie orreme; såårneme dejtie utniehtamme juktie gosse gyrhkesjimmie dellie guessieh sijhtieh tjihkedidh gærhkoen övtiebisnie, gusnie gebtebe bïenghkh mejnie njaelkebe tjahkasjidh.
Aalkoevistie dah njieljie gåpmahtassh lin lapte gusnie aaj tjahkasjidh bïenghkine. Gåpmahtassh aaj laptine lin jïh dej gåajkoe böötin sakrestijan baalte. Faepmien gærhkoehïelji sih gïlle åeremesijjh, jïh såårneme guktie naan almetjh akten jåvnesåhkoen doerkestin debpene bijjine jïh debpene åeriejin. Orre lapteb gujht bigkin gosse 1930-mieresne gærhkoeb dåvvin, jïh dab voestegas steegkin.
Jeatjah
Nov gujht jïjnje saarnodh daej hïelji bïjre. Kristemh, hïejh, juvlemh j.v., gaajhke tjoeveri sjïdtedh gosse hearra jih lïenhtse böötigan.
Åvtelen Faepmeste vöölkin dle saemieh sïjhtin ikth vielie gyrhkesjidh. Hearrab heestin guhkieb jih eensilaakan saerniedidh ihke Jupmelen baakoeh edtjin abpe jaepieb ryöhkedh.
Jaepien 2014 dellie Faepmie kultuvrereservaatine sjïdti. Naemhtie sjïdti dannasinie Faepmien lea sijjie gusnie saemieh jih laedtieh meehtin tjåanghkanidh jïh gaavnedidh.
Faepmie akte sijjie gusnie göökte kultuvrh pleenteme jïh desnie almetji jïelemen vihkelommes deahpadimmieh sjïdteme, jïh aaj sinsitnine murriedidh jïh heevehtidh.
Ånnetji Faepmien gærhkoen bïjre
Daate sïejhme mohte aaj sjïere gærhkoe illesovvi jaepien 1884 dennie sijjesne ”gusnie faerhmiestellieh” (aktene toelhkestimmien mietie mestie baakoe Fatmomakke/Faepmie båata).
Faepmie båeries saemien tjåanghkoesijjie. Daaletje gærhkoe lea gåalmeden gærhkoe mij Faepmesne bigkesovveme. Dïhte voestes gærhkoe lij göökte gåetieh, mejtie saemieh darjoejin varki 1780-mieresne.
Saemieh jïjtjh sïjhteme gærhkoeb dan dajvese åadtjodh.
Jaepieh hov veesin jih voenen almetjh jienebh sjidtin jih aaj doh laedtieh böötin, guktie stuerebe gåetie daerpies ihke tjaakanidh. Saemien gærhkoehïelje lij daelie hïeljine gaajhkide dennie dajvesne sjïdteme.
Mubpien gærhkoe 1830-mieresne åtnalgovvi jïh lij desnie gusnie daelie juvlemesijjie. Vaenie tjaalasovveme daaletje gærhkoen bïjre, guktie tseagkani jïh guktie rihpestovvi. Vaenie aaj tjaalasovveme dej aerebi gærhkoegåetiej bïjre.
Rïesemh jïh tyjjh
Håalomestovle jïh dah göökte oksh dehtie Sjeltien båeries gærhkoste båetieh. Dagkeres vuekie, rïesemh gærhkoste mubpien gærhkose buektedh ij amma rovneges vuekie.
Aaltereskörregen joekoen soptsese. Såårneme akten ålman bïjre gien nomme Meurk guhte baelien dajvesne hööltesti. Satne dan gijhteles juktie almetjh dan boerehke disse, guktie aaltereskörregeb Faepmien gærhkose klaeriedi.
Nov sån mujhteles kaarre dïhte, juktie guvvie Jeesuste raakte seamma-laaketje goh skörregeb Gæjkan gærhkosne, mij satne aaj klaeriedamme.
Gosse gærhkoe dovvesovvi jaepine 1930-1931 dellie Meurken skörregeb sakrestijese bieji, jïh dan sijjeste Gerda Höglunden skörregeb vïedtjese gævjnasti. Höglund dab naemhtie lahtesti; ”Jeesusen nommesne gelkieh gaajhkesh boelvestidh”. Jaepien 1978 dellie aejkie vihth sjïdteme gærhkoeb dåvvodh jïh dellie almetjh lin digkiedeminie mejtie Meurken skörregeb vihth vïedtjese gævjnastidh.
Såemies voeres almetjh idtjin dab utnieh, juktie dellie dejtie mojtestahta gosse tjoeverin sjeavohth gærhkosne tjahkasidh jïh måjhtelidh ”Mujhtieh maa Jeesuse
datneb vuajna!”.
Akte kåahperegiebnie sakrestijesne gååvnesje. Nov amma sïejhme giebnie dïhte, læjkan jeatjalaakan provhkesovveme jeatjah giebnijste, nimhtie guktie gærhkoe-hïelji dennie Faepmesne provhkesovveme.
Gosse åesiestæjja giebnieb gærhkose vedti dellie gellielaakan buerebe sjïdti.
Giebnesne nov sjiehteles såapoe utnedh gosse sjeakodh.
Gosse hïeje lij dellie vihkeles kaafeb bööredh, dle sån hijven giebnieb disse utnedh.
Aalkoevistie ij gujht naan sjïere laavkomegaerie, dannasinie aaj disse sjiehti.
Laavkomegaerie mij daelie provhkesåvva aktede moerestuhtjeste tjiehpieslaakan dahkeme jïh lij gærhkose buakteme gosse gærhkoe dovvesovvi 1970-mierien minngielisnie. Såemies almetjh dan dajveste dïhte tjoevkejuelkie tjåerveste dahkeme.
Faepmien voestes gærhkoeklåahka gævnjasji aktene klåahkhtåarnesne mij lij dan båeries gærhkoen bijjelen, gusnie juvlemesïjjie daelie lea. Klåahka jïh dah göökte låhkoetaavlah aaj dehtie båeries gærhkoste. Klåahka gærhkotjiehtjelisnie gævnjesje jih annje provhkesåvva gosse gyjhtelasse.
Akte lij laavlojes ålma. Klåahkarinie lij jïh provhki almetjidie laavloen tjåarvodh gosse aejkie tjåanghkanidh gyrhkesjæmman. Dan nomme jis Stinnerbom. Dannasinie dïhte deava mij jåvnesåhkoestaavran baaltele gåhtjoen ”Stinnerbomsbacken”.
Klåahka mij daelie gærhkoetåernesne dïhte don baelien åajvaladtje N.G Ringstrand gærhkose vedti gosse gærhkoe 1930-mieresne dovvesovvi.
Faepmien gærhkoeklåahka naa sjïere juktie annje båeries vuekiej mietie gïetigujmie ringkedh; mij-akt sjïere dejtie gieh åadtjoeh pryövedh.