Meetia-ilmotus 15.11.2023
Komisuuni on kolmen vuen aikana tarkistanu valtion ja Ruottin kirkon osalistumista siinä asimileerinki- ja ruottalaistamispulitiikassa mitä suoritethiin vähemistöä kohti 1800- ja 1900-luvuila.
Komisuunin johtopäätös on ette valtiola ja Ruottin kirkola on muraalinen vastuu sille asimileerinki- ja ruottalaistamispulitiikale jota tehtiin 1800- ja 1900-luvuila. Pulitiikka on jättäny vakavia seurauksia vähemistöle ja se vaikentaa vähemistön maholisuuksia suojata ommaa identtiteettiä, kieltänsä, kulttuurinsa ja perintheelisiä elinkeinoja.
Mitä koskee Ruottin kirkon puolta tässä komisuuni kehottaa kirkkoa tunnusthaan omansa ossuuven asimileerinkiprusesissa ja läheisessä dialookissa vähemistön kans ottaa toimenpäätöksiä jokka vaikuttavat paranuksheen ja sovinthoon. Useampia esityksiä jätethään sellaisesta mikä saattais vaikuttaa paranthaan väärintekoa. Koska moni niistä jokka on kokenheet väärintekoa on vanheemat, tunnustus ja paranuksen insatsit tarttevat saa kätevän toiminan, komisuuni meinaa.
Kirkko on ollu osana loukkaamassa ihmisarvoa
– Ruottin kirkko sannoo tervetuloa komisuunin raportile. Tarkistus tekkee näkyväks vähemistön histuurialisia kokemuksia ja väärintekoa, sannoo arkkipiispa Martin Modéus, ja jatkaa:
– Se on tuskalista ette kirkko on ollu osana loukkaamassa ihmisarvoa ja vaikuttanu ette on lapsia jokka on tuntenheet häpeää omasta vähemistöidenttiteetistä, kielestä ja kulttuurista. Moni on saanu kärsiä ja jokku on saanheet kantaa traumoja koko elämän. Jopa heän lapset ja lapsenlapset on saanheet kosketuksia. Ruottin kirkola on vastuu ette tehhä paranusta näitä ihmisiä kohti ja vaikuttaa ette vähemistön oikeuvet kunnioitethaan. Seuraava askel on ette jatkaa dialookia vähemistön kans niistä asioista mikkä on tulheet esile tarkistuksessa, sannoo arkkipiispa Martin Modéus.
Ruottin kirkon osalistuminen asimileerinkipulitiikassa koskee muun muassa kuinka kirkko toimi vähemistöalueessa kun natsjunalismi kasusi, olletikki aikakauvela 1870-1930. Se koskee kans kuinka kirkko oli mukana järjestämässä ja hoitamassa niin kututtuja työtupia vähemistöalueessa, jonkinlainen kouluinternaatti, mihinkä lapset lähätethiin ette saa ruokaa ja asuntoa, mutta kans ette kasvattaa natsjunalistisheen henkheen.
Lapset kielethiin puhumasta ommaa kieltä
Monele lapsele työtuvitten olot olit vaikeat ja net sait kärsiä. Lapsia pieksethiin kun net puhuit ommaa äidinkieltä ja sait kokea fyysistä ja psyykkistä rangastusta. Työtuvan elämä jätti monele alentavan leiman ittestä. Kirkko oli pitkän aijan päämies koulujärjestyksele, missä lapset kielethiin puhumasta ommaa äidinkieltä.
– Mulle on raskasta oppia siittä ette piispoja ennen minua on vaikuttanheet ja olheet osalisina asimileerinkipulitiikassa ja niihin väärintekhoin mihinkä net johit, sannoo Åsa Nyström, Luulajan hiippakunnan piispa, ja jatkaa:
– Moni on esimerkiks menettänheet kielensä, mutta met näemä kans ette moni haluaa ottaa takashiin sen – tässä Ruottin kirkola on tärkeä tehtävä.
Nykyaikana Luulajan hiippakunta on aktiivisesti töissä ette maholistaa seurakuntia ette meänkieli ja vähemistön kulttuuri pittää olla itesthään selvänä osana seurakunnan toiminassa. Mie ootan ette saan lukea kertomuksista mitä komisuuni nyt on keräny ja jatkaa dialookia sovinosta ja paranusta vähemistön kans, sannoo piispa Åsa Nyström.
Komisuunin tarkistus näyttää ette kirkko kans oli mukana levithään rotubiolookisia kuvituksia vähemistöstä ja maholisti rotubiolookisia tutkimuksia vähemistöalueessa.