Perheen historia kätkee vääryyksiä. Sitä ei voi mitenkään ohittaa. Totuus tekee kipeää, totuus voi kuitenkin vapauttaa. On myös tulkittu ja ymmärretty väärin.
Oman kokemukseni valossa voin tulkita väärin toisen sanoja, tekoja ja elämää. Irtiotossa perityt elämänmallit saavat lopulta mennä rikki.
Siitä voi yllättäen alkaa jotakin uutta.
Sovinto ja sovitus omassa elämässä ovat lahja. Sitä kutsutaan armoksi.
Anna Toivonen
Kipeiden kokemusten kyyneleet
Ihmisten tarinat liittyvät toisiinsa. Eitoivottujen, rakkautta kaipaavien, köyhien ja sairaiden kertomukset nivoutuvat yhteen. Surujen tuhkat, kadonneiden, kidutettujen, piiskattujen ja myös väärässä olemisen kokemukset kätketään kyynelin maahan.
Meitä ennen Jeesus on valinnut ihmisen tien, vehnänjyvän tien, joka lopulta vie pimeään hautaan. Köyhät ovat edelleenkin kirkon ja Kristuksen todellinen aarre, emme ole kokemustemme kanssa yksin. Aina ei tarvitse pärjätä itse ja suorittaa. Maa kantaa sylissään jo uutta. Raskaat muistot eivät ole ainoita muistoja.
Sovinto ja sovitus omassa elämässä ovat lahja. Sitä kutsutaan armoksi.
Kivi vieritetään haudan edestä. Rakkaus on kaikesta huolimatta mahdollista.