Syksyinen luonto kertoo omalla tavallaan siitä, että kaikesta ei tarvitse pitää kiinni. Irti päästäminen voi olla vapauttavaa, sielulle tulee tilaa. Punakeltaiset lehdet irtoavat oksistaan ja leijuvat huolettomasti tuulen mukana maan syliin.
Uskaltaisinko irrottaa otteeni sellaisesta, mikä ei ole niin tärkeää?
Kohtuullinen elämä avaa näkymän siitä, että me kaikki kuulumme yhteen ja että olemme eri tavoin riippuvaisia toisistamme. Vähempikin riittää ja toisaalta taas omat pienet valinnat voivat auttaa edistämään luonnon monimuotoisuutta.
Hiljainen metsäkävely tai lintulaudan seurailu, keskustelu kirkkokahvilla tai lähimmäisen kanssa Palvelevassa puhelimessa kertovat myös siitä, että emme ole yksin, vaikka elämässä välillä tuulee ja myrskyää.
Maahan pudonnut tammenterho tarvitsee pitkän ajan kypsyäkseen ja itääkseen maan kosteudessa. Se kantaa kuitenkin lupausta uudesta keväästä.
Anna Toivonen