Dan vuelelen maahtah lohkedh teologijen gïehtjedimmiem Båeries testamenten bïjre.
Dïhte hebreladtji bijpele – vuj Båeries testamente goh kristegassjh jiehtieh – 39 gærjah åtna ovmessie karakteere jïh litterææren stijlh. Maahta Båeries testamentem golme boelhkide juekedh: Laake, Profeeth jïh Tjaalegh. Bijpele aalka dej vïjhte Mosen gærjajgujmie (Laake vuj Torah) mij soptseste veartenen sjugniedimmiej bïjre jïh dej voestes almetji bïjre. Daesnie mijjieh aaj lohkebe guktie Jupmele Israelen åålmeginie læhtoem dorje. Daesnie jïjnjh beagkoes almetjh: Noa, Abraham, Sara, Mose jïh dan åabpa Miriam. Mosen gærjaj sisvege aaj laaketjaalegh Israelen åålmegasse.
Dïhte boelhke maam gohtje Profeeth dïhte histovrijen gærja soptsesinie vihkeles gånkaj bïjre Israelen åålmegen histovrijisnie. Desnie aaj gærjah mej nommh dej stoerre profeeti nommine, goh Jesaia jïh Jeremia.
Boelhke maam gohtje Tjaalegh dan sisnie jïjnje stoerre poesijen tjaalegh, vuesiehtimmien gaavhtan Saalmi gærja, Joben gærja jïh Laavlomi laavlome.
Jesus lij juvdelassje jïh Torahn mietie jieliji. Dah juvdeladtjevoeten aejlies tjaalegh lij vihkeles aareh gærhkosne jïh aaj daan biejjien vihkeles.
Båeries testamente Bijpelisnie
Gïehtjedimmien tekste
Juvdelassji aejlies tjaalegh, dïhte hebreladtji bijpele – maam mijjieh kristegassjh gåhtjobe Båeries testamente – lea aalkovisnie hebreladtji gïelesne tjaaleme. Dam pråvhka golme boelhkide juekedh:
-
Laake (Torah)
-
Profeeth (Neviim)
-
Tjaalegh (Ketuviim).
Hebreladtji gïelesne baakoe Bijpele lea TaNaK, dej voestes bokstaavi mietie åejvieboelhkijste.
Torah – dah vïjhte Mosen gærjah
Bijpele aalke dej vïjhte Mosen gærjine. Dah aaj Pentateuken gohtje. Penta lea vïjhte grekeladtji gïelesne jïh teuk lea, maam jeahta, gærjah. Juvdeladtjevoetesne dah vïjhte gohtje Torah.
Baakoe Torah ovmessie goerkesh juvdeladtjevoetesne åtna, gaskem jeatjah laake jïh lïerehtimmie, mohte aaj dej vïjhte Mosen gærjaj nomme. Torah sjïere vierhtiem åtna juvdeladtjevoetesne jïh dejtie gïetede goh aejlies. Aaj daan biejjien juvdeladtjevoeten åålmegh dej tjaelemegiebresh jöörtieh – eah dejtie paehpere mubpesth nuhtjemasse maehtieh sleengkedh. Åehpies teksth Mose gærjine leah vuesiehtimmien gaavhtan sjugniedimmiesoptsesh, Mosen voestes gærja 1:1–2:3 jïh Mosen voestes gærja 2:4–2:24 jïh dah luhkie båvroeh Mosen mubpie gærja 20:1–17.
Dah vïjhte Mosen gærjaj sisvege lea gaskem jeatjah soptsese guktie veartenem sjugniedi jïh dej voestes almetji bïjre, jïh aaj soptsese guktie Jupmele Israelen åålmegem dåeriedi jïh dejgujmie læhtoem darjoeji. Daesnie soptsesh Israelen faangkevoete Egyptesne, vaanterdimmie bååstide hearlohkevoeten laantese jïh guktie Mose åadtjoeji Jupmelen båvroeh Sinai vaeresne dåastoehtidh. Daesnie mijjieh almetjh gaavnesjibie goh Noa, Abraham, Sara, Aajsa, Rebecka, Jaahke, Rakel, Lea, Josef, Mose jïh dan åabpa Miriam. Mubpine boelhkine Mose gærjijste laaketeksth Israelen åålmegidie.
Profeeth vuesiehtieh, soelkedehtieh jïh eadtjaldehtieh
Dïhte mubpie boelhke Båeries testamentesne lea Profeeth. Daesnie gellie dejstie histovrijen gærjijste Båeries testamentesne, vuesiehtimmien gaavhtan Samu-elen gærja jïh Gånkan gærjah soptsesigujmie gaskem jeatjah gånkah David jïh Salamo. Daesnie aaj dejtie stoerre profeetide goh Jesaia jïh Jeremia. Åehpies tekste lea Hearran gaagkije vaejvesne Jesaja 52:13–53:12.
Dah profeeth sïjhtin Israelen åålmegem bïhkedidh, daamhtaj voerkedin, men aaj dah soelkehtin jïh eadtjaldehtin. Daamhtaj profeeth seabradahkem laejhtiejin. Dah aaj ovrïektevoeth tjalmahtin jïh dej baeliej gånkah jïh hearrah laejhtiejin juktie dah idtjin åålmegem bïhkedh. Åehpies profeeten gïele lij Amos gïen baakoeh rïektevoeten bïjre histovrijen mietie jielieminie: “Baajh reaktoem tjaetsine galka jïh rïektesvoetem goh johkh gelkieh” Amos 5:24. Profeete Jååvnan dramatihken jieleden bïjre maahtah Jååvnan gærjesne lohkedh.
Dah tjaalegh mijjese vedtieh laavlomh, tjihtesh jïh dïejvesh
Båeries testamenten gåalmede boelhkesne, Tjaalegh, desnie dah stoerre poesijen vierhkh Bijpielisnie. Daesnie vuesiehtimmien gaavhtan Saalmi gærja, Salomon vijsiesbaakoeh, Joben gærja jïh Laavlomi laavlome.
Saalmi gærjesne 150 saalmh. Aerpievuekien mietie jeahtasovvi gånka Davide dejtie tjaaleme, men saatnan leah gellie ovmessie tjaelijh leah dejtie tjaaleme. Dah gujht dejtie nuhtjin gosse dejtie tjeelin jïh ennje dejtie nuhtjieh goh liturgijen teksth gyrhkesjimmesne. Gellie Saalmi gærjan saalmh lea laavlomh mah vïhnesjieh guktie Jupmele lea dan åålmegem sujhteme. Mubpieh åajvahtehtieh, vijsies baakoeh jïh håhkoe, mohte aaj sårkoe, vaejvieh jïh baenhtsies. Akte dejstie Bijpele åehpies teksteste lea Saalmi gærjesne: Jupmele mov ryöjnesjæjja, Saalmi gærja 23.
Joben gærja lea soptsese poesijen boelhketjinie. Dïhte lea Joben bïjre gie lea buerie ålma mohte dåeriesmoerh jïh ovlæhkoeh åadtjoeji dan jieliedisnie. Voestegh dïhte gujht Jupmelem jaahka vaallah dejtie ovlæhkojde deahpadin, mohte minngiegietjesne dïhte Jupmelem våarnoeji gaajhkh bahhasvoeten åvteste mah satnem jaksin. Gærjam daamhtaj nuhtjie gosse sæjhta illustreeredh maam gohtje teodicé-dåeriesmoerem. Guktie Jupmele maahta dovne buerie jïh faamohke gosse seamma aejkien dovne bahhasvoete jïh vaejvieh gååvnesieh? Aaj gihtjie gyhtjelassh rïektesvoeten bïjre? Jupmele lea rïektesvoete gosse Joben bahhasvoetem dåastoehti?
Laavlomi laavlome lea erotihken gieriesvoetebuerkiestimmie poesijen hammosne. Dïhte vuesehte guktie almetje dovne kråahpine jïh sealojne lea gieriesvoetesne jïh maahta Jupmelem jïh mubpieh almetjh eahtsa. Tekste lea kontroversijelle orreme gærhkoen histovrijisnie, mohte læjhkan dah dam utniehtieh. Daamhtaj lea dam toelhkestamme dïhte lea man akt jeatja bïjre enn kråahpen gieriesvoete, vuesiehtimmien gaavhtan dïhte gieriesvoetem vuesehte Jupmelen jïh Israelen åålmegen gaskem vuj Kristusen jïh gærhkoen gaskem.