Erityinen kiitosjumalanpalvelus
Kiitospäivänä kiitämme vuoden sadosta, jota maa on meille antanut. Monissa seurakunnissa kirkkoon tuodaan maan ja puutarhan antimia, jotka sitten myydään diakoniatyön hyväksi.
Kiitämme Jumalaa jokaisessa jumalanpalveluksessa. Tässä jumalanpalveluksessa osoitamme kiitollisuutta aivan erityisellä tavalla.
Useimmat rukoilevat hädässä
Tutkimus osoittaa, että useimmat ihmiset rukoilevat, vaikka he eivät uskoisi Jumalaan. Silloin kun elämä on kovaa ja se on särkymässä, on luonnollista pyytää Jumalan apua.
Kun kiitämme, nostamme katseen siitä mikä painaa ja tekee kipeää
Kiitollisuus on myös hyvä syy rukoilla, vaikka se ei ehkä niin helposti luonnu meiltä. Siksi se voikin olla kuin hengellinen harjoitus: Mistä voin kiittää juuri nyt? Saan nostaa katseeni siitä mikä painaa ja tekee kipeää, ja sen sijaan ajatella kiitoksen aiheita.
Mitä merkitsevät ”kiitos” ja ”ylistys”?
Ruotsin kirkon seurakunnat eivät elä suoraan maa- ja metsätaloudesta, ja muut kiitosaiheet ovat ehkä meitä lähempänä. Mitähän sanat ”kiitos” ja ”ylistys” merkitsevät meidän seurakunnassamme?
Kiitospäivän tekstit kertovat Jeesuksen ihmeteoista. Koemme kiitollisuutta luonnollisesti, silloin kun olemme saaneet kokea elämässä ihmeen. Vaikeampaa on kiittää, kun elämä on raskasta, mitä se joskus aina on. Joskus kysymme, miksi en saa kokea ihmettä, vaikka juuri sitä kaipaan ja tarvitsen. Silloin voi olla vaikea kuulla kertomuksia, joissa Jeesus parantaa sairaita.
Sitten tulee kiitospäivä. Toisinaan ylistys tuntuu luonnolliselta. Joskus se voi olla uhmakasta luottamusta tuntemattomaan tulevaisuuteen, joka on ikään kuin verhon takana. On jotakin, mistä emme vielä mitään tiedä, ja silti voimme levätä Jumalan armon varassa.