Dah golme jaahkoebyjhkesjimmieh

Mij dïhte sæjhta jiehtedh gosse gærhkoe byjhkesje mijjieh Jupmelem jaehkebe? Dïhte sæjhta jiehtedh mijjieh jaehkebe Jupmele gååvnese jïh dïhte sæjhta relasjovnem utnedh datnine jïh mannine jïh abpe veartaninie. Mijjieh jaehkebe almetjh maehtieh Jupmelem damtedh. Dïhte ovmessie vuekine sjædta. Mijjieh maehtebe ipmierdidh dïsse mij lea joekoen åajvoeh jïh rovneges veasoemisnie. Mijjieh maehtebe dååjrehtidh – mijjesne – maam akt mijjiem gohtje jïh mijjieh dam gohtjemem vaestiedibie. Mijjieh bieliem åadtjobe Jupmelen gieriesvoeteste jïh såjhtojste gosse mubpieh almetjh gaavnedibie. Mijjieh Jupmelem gaavnedibie gærhkoen gyrhkesjimmine. Jupmelejaahkoe maahta mijjien jieliedidie mïelemem vedtedh dan mietie datne jïh manne relasjovnine Jupmielasse, mij mijjiem eahtsa. Jïh gosse ij jielede leah guktie mijjieh sïjhtebe dïhte edtja årrodh, dellie aaj Jupmele mijjine meatan.

Såemies aejkien digkedeminie, prinsipijellen jïh filosofijen, jis Jupmele gååvnese. Sååjhtoe Jupmele gååvnese jïh dan bïjre soptsesteminie, jïh dan mænngan digkiedidh guktie dïhte jupmele lea jïh maam dïhte jupmele maahta darjodh lea maam akt jeatjah enn gærhkoen jupmelejaahkoe. Gærhkoen guvvieh gie Jupmele lea jïh maam Jupmele dorje, båata mijjen jïjtjedh jieliedijstie. Mijjieh tjåarvobe maam akt stueriebasse gosse aahpan sjïdtebe. Mijjieh Jupmelem gijhtebe gosse gaajhke hijven. Juktie Jupmele jielede vadtasåvva, mijjieh jaehkebe relasjovnem Jupmielasse eejnegen gååvnese. Mannem duekeste jïh åvtelistie geerh, dov gïeten nuelesne leam, Saalmi gærja 139:5. Naemhtie aaj jis ij almetje baakoem Jupmele nuhtjh.

Guktie maehtebe daejredh dïhte lea Jupmele maam mijjieh gaavnedibie? Mijjieh daam jaehkebe, juktie Bijpelen guvvieh Jupmielistie juktie dah leah seammalaakan maam mijjieh libie dååjrehtamme. Bijpielisnie Jupmele aejlies, ij gie aejlies goh Åejvie Samuelen voestes gærja 2:2. Dïhte sæjhta jiehtedh Jupmele lea jeatjhlaakan enn gaajhkem jeatjah, Jupmele fiejliej namhtah jïh bahheste juakeme. Bijpele jeahta Åejvie lea tjïeves, Saalmi gærja 103:8. Dïhte sæjhta jiehtedh Jupmele lea buerie jïh mijjiem vaarjele. Jupmele gaajhkem namhtah vadta – jielede, lutnjiestimmie, aanteges luejhtedh jïh mavvas jieledh. Ij ajve manne mohte gaajhkh lea dej eksistensem Jupmielistie åådtjeme. Bijpele jeahta Jupmele ihkuve aejkeste ihkuve aajkan lea, Saalmi gærja 90:2. Dïhte sæjhta jiehtedh ij Jupmele naan aalkove jïh ij naan galhkuve. Gosse Jupmele jïjtsanne bïhkede goh dïhte “manne leam manne” Mosen mubpie gærja 3:14 dïhte sæjhta jiehtedh Jupmele lea seammaleejns jååktan, daan biejjien jïh jirreden. Gosse mijjieh ussjedadtebe Jupmelen bïjre jallh dååjrehtibie mijjieh Jupmelem gaavnesjibie maehtebe damtedh mijjieh bååhperostebe, aavoedibie jïh earoehtibie. Gærhkose daate lea gaaltije gijhtelesvoetese, heevehtibie jïh rohkelassese.

Aehtjie

Ij naan leah gåessegh Jupmelem vuajneme, mohte dah mijjen gaskesne mah Jupmelen gïetskesisnie orreme daejrieh Jupmele stuerebe enn maam akt maam mijjieh maehtebe ussjedidh jïh damtedh. Dan gaavhtan Bijpele symbovlh jïh guvvieh nuhtjie mah almetjen veartanistie veedtjeme. Dah mijjiem baejieh vielie daejredh gie Jupmele lea. Bijpielisnie gellie ovmessie Jupmelen nommh.

Dïhte voestes maam jaahkoebyjhkesjimmie Jupmelen bïjre jeahta lea Jupmele mijjien Aehtjie. Mijjieh Jupmele Aehtjiem gohtjebe dan åvteste Jesus Jupmelen bïjre soptsesti goh aehtjie, jïh mijjiem lïeri rohkelidh baakoejgujmie Mijjen Aehtjie. Bijpele gujht baakoem “aehtjie” nuhtjie Jupmelen bïjre guktie gieriesvoetem, hoksem, lïhkesvoetem, ektievoetem jïh bïhkedimmiem vuesehte. Aktene dan kristeles jaahkoen våaromen teologijen guvvesne, golmenektievoeten, Aehtjien jïh Baernien sjïere relasjovne.

Faamohkommes

Dïhte mubpie maam jaahkoebyjhkesjimmie jeahta lea Jupmele faamohkommes, Daana 6:26. Vuekie baakoem “faamohkommes” guarkedh lea Jupmelen faamoe gaajhkide. Dïhte lea maam ajve Jupmelen bïjre jeahta jïh sæjhta jiehtedh Jupmele faamoe åtna dan sjugniedimmien bïjre abpe univeersesne. Åssjele Jupmelen faamoe iktede Jupmelen ihkuven gieriesvoetine gaajhkide, dutnjien jïh munnjien. Jupmele sæjhta buerievoetem almetjidie. Dan faamohkommesinie Jupmele maahta jieledem vedtedh, faangkem luejhtedh jïh Jupmele maahta aanteges vedtedh. Mohte ibie jaehkieh Jupmele gaajhken sjïeke mah deahpadieh. Dïhte frïjjevoetem gååvnese sjugniedimmesne jïh mijjen almetji luvnie. Ij Jupmelen væljoem eejnegen deahpede.

Elmien jïh eatnemen sjugniedæjja

Dïhte gåalmede maam Jupmelen bïjre jeahtasåvva lea Jupmele lea mijjen sjugniedæjja. Jupmele lea gaajhkem sjugniedamme mah gååvnesieh. Univeerse jïh galaksh, vaerie jïh mearoe, blåmmah jïh staelhpie, datne jïh manne. Dïhte sæjhta jiehtedh sjugniedimmie lea vyörtegs jïh dam eahtseme. Mijjieh jaehkebe sjugniedimmie Jupmielistie båata jïh dan lea aalkove jïh galhkuve. Bijpielisnie sjugniedimmiesoptsese voestegh tjåådtje, juktie sjugniedimmie lea gaajhken eaktoen åvteste. Gaajhkh ektesne jïh mijjieh Jupmelem jearohks jïh gaajhkh mah gååvnesieh guktie maehtebe jieledh. Sjugniedimmie lea joekoen hijven, Mosen voestes gærja 1:31, men ij leah jupmeles. Mijjieh maehtebe sjugniedimmien guarkedh jïh guktie gaajhkem lea daajroen viehkine.

Abpe tïjjen sjugnedeminie. Gaajhkh Jupmielistie jearohke, mij eejnegen orrebasse sjugnede Saalmi gærja 104. Dïhte sæjhta jiehtedh Jupmele jieledem, luejhtemem jïh aantegesem vadta gaajhkide jïh munnjien, daelie. Jupmele sæjhta mannem jïh mov jieledem. Dïhte sæjhta jiehtedh mov jielede jïh guktie manne jealam lea vihkeles sjugniedimmien elliesvoetese.

Mijjen jaahkoem byjhkesjibie Jupmele sjugniedæjjine lea aaj Jupmelem gijhtedh jieleden vadtesen åvteste jïh stillemasse jååhkesjidh laavenjasse mij dïhte lea almetje årrodh. Mijjieh jaehkebe almetjen sjïere stilleme sjugniedimmesne. Stillemisnie stoerre dïedte vaarjelidh dam stoerre ræjhkoes ektievoetem mestie mijjieh aaj bielie. Dïhte Bijpielisnie bïhkede almetje lea sjugniedamme Jupmelen plïeresne.

Mijjieh åålegh mïelem jïh bïhkedimmie ohtsedibie, juktie mijjen jielede gyhtjelassh mijjien luvnie gååske. Mannasinie jielede dan viesjies, gosse seamma aejkien maahta dan murries årrodh? Gubpede vesties jïh gïerve båata? Gåabph galkem jarkelidh gosse healsoem jallh ekonomijem haestedh? Gusnie gieriesvoetem jïh vïenesvoetem gaavnem? Båetije biejjieh gååvnesieh munnjien jïh veartanasse? Mijjieh Jupmelem jaehkebe jïh dïhte gaajhkide faamosne jïh Jupmele hijven, dïhte dan vööste mah mijjieh mijjen jieliedisnie dååjrehtibie. Deahpadimmieh deahpadieh sjugniedimmesne jïh dov jïh mov jieliedisnie, mestie mijjieh maehtebe aelkedh Jupmelen buerievoetem geakasjidh. Mohte ibie ajve Jupmelen jaehkieh goh sjugniedæjja, mohte aaj goh beerkije, luejhtije jïh lutniestæjja. Gærhkoen jaahkoe lea jienebe enn sjugniedimmie.

Mubpie jaahkoebyjhkesjimmie Jupmelen bïjre mij mijjiem Baernien luvnie, Jesus Kristusen gaavnede

Jesus Nasareteste, Jupmele jïh almetje, vihkielommes kristeles jaahkosne. Bijpelen soptsesh Jesusen bïjre evtemes gååvnesieh vaentjielinie, mah soptsestieh maam Jesus jeehti jïh darjoeji dennie jåarten jieliedisnie. Jesusen jaememen jïh tjuedtjielimmien mænngan dïhte noere gærhkoe sïjhti buerkiestidh gie Jesus lij jïh maam Jesus mijjen åvteste darjoeji. Daate refleksjovne gærhkoen jaahkoebyjhkesjimmesne maahta vuejnedh jaahkoste baalka Jupmielasse Jesus Kristusen tjïrrh jåhta.

Dïhte voestes maam jaahkoebyjhkesjimmie Jesusen bïjre jeahta lea dïhte lea Kristus. “Kristus”, seamma goh hebreladtji gïeline “Messias” sæjhta jiehtedh dïhte badtjadamme. Dïhte lea jiehtege maam Israelen gånkan bïjre nuhtji mij vuesehte dïsse båeriestestamenten vuakan gånkah ååljine badtjadidh goh bielie dej kråvnadimmeste. Dan mænngan dam jiehtegem evtemes dan gånkan bïjre mij edtji båetedh Jupmelen åålmegem luejhtedh. Dan gaavhtan seamma baakoe nuhtjie Jesusen bïjre. Men sijjeste gånkese badtjadidh veartenen faamosne dïhte lea Voejkenen tjïrrh badtjadamme. Dan faamoe jeatjahlaakan. Jesus lea Kristus, Messias, dïhte gïem Jupmele veartanasse seedteme sjugniedimmiem luejhtieli, gaajhkem mij lea vesties jïh båajhtode aanteges vedtedh jïh jieledem vedtedh mij ij gåessegh jaemieh.

Jupmelen aajnege Baernie, mijjen Åejvie

Mubpie maam Jesusen bïjre soptseste lea dïhte lea Jupmelen Baernie. Gærhkoen aerpievuekien mietie Jesusem buerkeste goh Aehtjeste “reakadamme”. Jesus lea Jupmele seamma aejkien goh dïhte lea almetje goh mijjine. Baernie joe gååvnese gosse veartene skaepiedamme, goh akte persovnijste golmenektievoetesne. Dïhte sæjhta jiehtedh Jupmele gaajhkh aspekth jieliedistie tjåenghkies åtna, dan aalkove jïh galhkuve, reakadimmie jïh jaememe.

Gåalmede maam Jesusen bïjre soptseste lea relasjovne dutnjien jïh munnjien. Gosse jaahkoebyjhkesjimmiem soptsesti dellie baakoe Hearra lij veartenen faamohkommes mij almetji jieledi jïh jaememi bïjre stuvri jïh nænnoesti. Jesus gohtjedh Hearram dellie jårreli dan daamhtaj goerkesem hearrastuvremen jïh faamoen bïjre. Jesus lea gieriesvoete jïh dan faamoe lea gieriesvoete. Gosse jaahkoebyjhkesjimmie soptseste Jesus lea Hearra, dïhte sæjhta jiehtedh Jesus lea dïhte gieriesvoeteste gie mijjiem beerki gaajhki bahheste jïh jaemiemistie. Jïlhts jaememe gååvnese, dellie Jupmelen gieriesvoete stuerebe aejkien jïh rommen mietie.

Mijjieh almetjh relasjovnem Jupmielasse utnebe dan gaavhtan jieledem åadtjobe. Bijpelen soptsesisnie Jesusen bïjre jïh gærhkoen ektievoetesne mijjieh Jupmelen gaavnesjibie jeatjah vuekine. Jesus vuesehte gie Jupmele lea. Gosse manne Kristusem gaavnesjem dellie aaj dam gaavnesjem dïhte mij nænnoestamme manne galka årrodh. Mov jielede jeatjahtahta.

Gie aejlies Voejkeninie åedtjine sjïdti, Maarja nïejteste reakadi

Guktie mov jïjtje jielede Jupmielinie ektiedidh? Ektievoete lea Jesus Kristus, mij lea dovne Jupmele jïh almetje. Jupmele almetjem sjædta eatnamisnie, sjïere tïjjesne jïh sjïere sijjesne. Jaahkoebyjhkesjimmie dam buerkeste guktie Jesus eelesåvva aejlies Voejkenen tjïrrh. Jupmele reakasåvva goh Maarjan maana.

Jiehtieginie Jupmelen aajnege baernie jaahkoebyjhkesjimmie jååhkesje ektievoetem Aehtjien jïh Baernien gaskem. Jiehtege Maarja nïejteste reakasovvi tjuvtjede Jesus seammasïenten lij almetje. Dïhte nyjsenæjjeste reakasovvi, noere nïejte man nomme Maarja. Dïhte Nasareteste Galiléesne, mohte Jesus Betlehemesne reakasovvi, guktie profetian jeehti. Gærhkoe dam måjhta fïerhten jåvlh. Jesusen almetjevoete vååjnoes vaentjeli soptsesinie. Dïsse gie soptsesidie gåvla tjïelkes sjædta Jesus lij guktie saetnies almetje edtja årrodh, dïeves gieriesvoeteste, såjhtoste jïh luejhtiemistie. Mijjieh Maarja neebnebe gieriesvoetine jïh gijhtelesvoetine mijjen byjhkesjimmesne.

Pinad under Pontius Pilatus, korsfäst, död och begraven, nederstigen till dödsriket, på tredje dagen uppstånden igen ifrån de döda 

Pontius Pilatusen baelien njåvtasovvi, kroessese noeresovvi, jeemi jïh kroeptese bïejesovvi, våålese jaemede-rïjhkese vöölki, gåalmeden biejjien jaemiedistie tjuedtjieli

Jesusen jielede nåhki reakta-aamhtesinie, daaresjimmine jïh vesties buvveminie, maam romeri imperije nænnoesti dan åvtehkinie Pontius Pilatus. Noereme lea vesties vuekie jaemedh man aajkoe lea almetjem irhkedh jïh naskoehtidh. Jesusen jaememedåapmoe jïh buvveme lin bearjadahken påaski mietie jïh mijjieh dam mujhtebe fïerhten guhkiesbearjadahke gærhkoen gyrhkesjimmine. Jesus kroeptese bïejin jïh dan mænngan lij jaemiemisnie.

Aejlegsaereden Jesusen voelph gåaroes kraavem gaavnin. Sijjeste dah Jesusem gaavnesjin tjuedtjielien, dïhte viht jeeli. Dïhte lij vihkeles gaavnedimmie dejtie, jïh dan mænngan almetjh abpe veartanisnie vïhnesjieh Jupmelen dahkoej bïjre Jesusen Kristusen sisnie. Jesusen tjuedtjielimmie abpe veartenem jeatjahtahta. Tjuedtjielimmesne mijjieh luhpiedimmiem vuejnebe orre sjugniedimmie, jaememen, bahhasvoeten jïh vaejvien namhtah. Gærhkoe dam heevehte fïerhten aejlegen dej gyrhkesjimmine. Påaskebiejjesne mijjieh Jupmelem gijhtebe laavloeminie jïh rohkelassine guktie jaememen vööste vitnie.

Maam kroesse jïh tjuedtjielimmie mijjese mïerhkesjieh? Dïhte mij Jesus deahpede ij vååjnoes jupmelenvoeten mietie. Mohte Jesusen radtsoeh jaememe goh mïedtelæjja mïerhkesje gaajhkh mah almetji jieliedisnie jïh jaemiemisnie gååvnesieh – eah ajve dah mah buerie jïh tjaebpies – leah Jupmele juakasovveme. Jesus kroessesne jaemieji, jïh kroesse dan mænngan sjïdteme kristeles jaahkoen symbovle. Jesusen jaememe lea bïhkedamme goh likteme. Daate åssjele lea gellie ovmessie vuekine vuesiehtamme gærhkoen jieliedisnie jïh histovrijisnie. Kristegassjh jaehkieh Jupmelen gieriesvoete Jesus Kristusne lea veaksahkåbpoe enn væssjoe jïh vædtsoesvoete mah satnem buvviejin. Mijjieh aaj jaehkebe mijjieh aaj meatan dennie mij kroessesne deahpadi jïh Jupmelen gieriesvoete mijjiem luajhtasåvva sådtoen jïh jaememen faamoste. Sjugniedimmien luejhteme håhkoem jïh jieledefaamoem vadta viehkehte jieleden, raeffien jïh gieriesvoeten åvteste. Dïhte jupmelevoeten luejhteme tjïelkemes sjædta gosse Jesus kroessesne dejtie rohkeli mah satnem noeresovvin. Tjuedtjielimmie vihkele Kristus gaajhkene lehkesne jïh ihkuve aajkan jåerhkedh darjodh maam dïhte eelki dan jieliedisnie desnie eatnamisnie, mijjen gaavhtan. Gaajhkh Jupmelen baakoej jïh dåajvoehtimmien åvteste.

Bæjjese alman vöölki, Jupmelen, faamohkommes Aehtjien, åelkies bielesne tjahkan

Jesus dan voelpi uvte vuesiehti jïh dejgujmie soptsestalli dan tjuedtjielimmien mænngan. Mohte 40 biejjieh påaski mænngan, dellie Jesus jarkeli ektievoetese Aehtjine jïh Voejkeninie, aejkien jïh rommen ålkoelisnie. Gærhkoe dam heevehte Kristusen vuelkemebiejjiem. Daate aaj heevehtimmie Jesus Kristus ij leah aejkien jïh rommen åvteste gaertjiedamme. Dïhte tjuedtjielamme Jesus Kristus mijjiem daelie gaavnesje: Bijpelen baakoej sisnie, gosse mijjieh tjåanghkenibie jïh rohkelibie, laavkoemisnie jïh aejlies maalestahkesne, mijjien aarkebiejjien jieliedisnie. Jeahta Jesus Kristus Aehtjien åelkies bealesne tjahkesje relasjovnem vuesehte Aehtjien jïh Baernien gaskem.

Gubpede vihth edtja bååstide båetedh, jielije jïh åemie almetjidie dööpmedh

Jïjnjh deahpadieh mah leah bahhas jïh båajhtode veartanisnie. Jupmele boerehke jïh dïhte sæjhta veartene galka aaj boerehke årrodh. Dan gaavhtan Jupmele bahhasvoeten vööste gaertjede. Gærhkoe dam soptseste guktie Jupmele galka minngemes biejjien mijjieh bahhasvoeteste, sådtojste jïh jaemiemistie luajhtasovvedh. Bijpelen teksth jïh gærhkoen aerpievuekie daamhtaj guvvieh nuhtjieh juridihken jïh reaktan veartanistie. Aejkien galhkuve buerkeste vuesiehtimmien gaavhtan muvhtene goh dåapmoe. Bijpele bïhkede dam goh Jesus Kristus mijjiem doepmesje, seamma goh Jesus dan jieledem vedti mijjien gaavhtan.

Gåalmede jaahkoebyjhkesjimmie Jupmele aejlies Voejkeninie

Bildtext: Voejkene lea eaktoe gaajhki jieledi eatnamisnie. Guvvie: Shutterstock

Jaahkoebyjhkesjimmesne mijjieh Jupmelem byjhkesjibie goh golmenektievoete: Aehtjie, Baernie jïh Voejkene. Dïhte gåalmede jaahkoebyjhkesjimmie Jupmele aejlies Voejkenisnie. Bijpelen buerkiestimmieh sjugniedimmeste soptseste guktie Jupmelen voejkene eatnemen bijjelen såajtole jïh jieledem juvride jïh almetjidie vadta. Mijjien jïjtsene jieliedisnie Voejkene lea energije, jieledefaamoe jïh orre ïedtje jïh mijjen visjovnh jïh nïekedassh jielije utnehte. Voejkene lea faamoe mij bueriem histovrijen tjïrrh åvtese buakta. Voejkene lea eaktoe jieleden åvteste eatnamisnie.

Mohte jaahkoebyjhkesjimmien gåalmede artihkele ij ajve soptsesth dan bïjre guktie Jupmelen Voejkene jieledem tseegkesåvva, mohte aaj guktie Voejkene almetjh viehkehte jieledh Jupmelem jaehkedh. Vaentjelh soptsestieh guktie Jesusen jaememe darjoeji learohkh dej ïedtjem dassin. Eah dah båetieji biejjieh jaehkieh, gaajhkh lin sjuevnjede jïh jaemiejin. Mohte dellie voestes pænsta bööti! Dellie Jupmele dan voejkene seedti – jallh viehkiehtæjja, guktie tekstesne tjåådtje – dejtie. Jupmelen voejkene dejtie håhkoem, ektievoetem jïh orre otnjegem vedti.

Dïhte lea Voejkene mij mijjieh Jesusem ektede. Jåhhan vaentjele 14:26 saarnoeji Viehkiehtæjja, Aejlies Voejkene, maam Aehtjie edtja mov nommesne raajedh, edtja gaajhkem dijjese leeredh jïh gaajhkem maam manne dijjese jeahteme, dijjem måjhtajehtedh. Onne katekesesne Martin Luther tjaala eah almetjh maehtieh Jesus Kristusem jïjtje jaehkedh, almetjh Voejkene viehkiem daarpesjieh. Dïhte aejlies Voejkene mij “mannem gohtje vaentjelen tjïrrh, mijjiem saarnoeji dan vadtesi åvteste, jïh mannem aejliesvoeten sjugnede jïh reaktoe jaahkosne mannem utniehtidh”.

Gærhkoen aejlies ektievoetese

Mijjieh aaj bæjhkoehtibie aejlies Voejkene gærhkosne jïh gærhkoen tjïrrh dæjpa, mij lea akte, aejlies jïh universelle. Seamma aejkien tjïelkes gærhkoeh leah jïjnjh jïh daamhtaj ovsïemes. Mohte gååvnese aaj maam akt mij mijjiem ektiedidh, læjhkan dejtie jeerehtsidie. Dïhte ektie jïh veartenevijre gærhkoe ij leah ajve abstrakte ideale, dïhte aaj dååjrehtimmie. Eejnegen maahta maam akt damtedh mubpie gærhkosne: guvvieh bijpelen almetjh, melodijh. Byjhkesjimmie gærhkoe aktene lea dan gaavhtan dovne jiehtege jïh ideale mïsse gærhkoe ij gåessegh jaksh.

Laavkome lea dïhte orre reakadimmie jïh vuesehte Jupmele åålegh mijjiem baaja aelkedh viht. Bïspeprievesne Att leva i dopet Sveerjen gærhkoen bïspetjåanghkoe tjaala:

“Laavkome lea orrestidh, orre reakadimmie. Gosse noere almetje jallh geerve almetje lååvkesåvva lea vïhnesjimmie veaksehke: Jupmele mijjem åålegh baaja aelkedh viht. Gosse aadtjen reakasovveme maanam lååvke dellie mijjieh guarkebe mijjieh åålegh jienebh enn eatnemen almetjh, mijjieh voejkenen jieledem utnebe mij mijjese ektievoetem vadta mij ij gaertjedh jieliedistie daelie jïh daesnie.”

Sïejhme gærhkoe jeahta gærhkoe gååvnese abpe eatnamisnie. Konkreete mïerhkesje gærhkoe lea elliesvoete gosse naaken lååvkesåvva. Laavkome lea Sveerjen gærhkosne jïh dïhte gie lååvkesåvva lïhtsege sjædta mijjen luvnie, mohte laavkomegyrhkesjimmesne ij maam akt neebnh dejnie sjïere gærhkoegovlesovvemen bïjre. Mijjieh lååvkesovvebe Kristi veartenevijre gærhkose.

Ij gærhkoe gååvnesh dan jïjtje gaavhtan, jïh dan gaavhtan vihkeles dïhte abpe veartanisnie gååvnese. Dïhte gååvnese dan gaavhtan galka saarnodh Jupmele ij gie akt laehpedh jïh viehkie gååvnese gosse ij naan håhkoe vielie. Gærhkoe gåhtjomem åtna mij lea almetji buerievoetese, meatan årrodh buerie jieledetsiehkide jïh almetje ektievoetese, neavroem giehpiedidh.

Gærhkosne almetjh ovmessie ektievoetijste. Gærhkoen almetjh ovmessie politihken vuajnoeh utnieh jïh jaahkoen sisvegem ovmessie toelhkestieh. Naan beagkoes baakojde sijhtieh, jeatjah mielieh aerpievuekien gïelem gïerve. Dïhte mij mijjiem aktene lea mijjieh jupmelem ohtsedibie.

Dïhte aaj aelhkies vuesiehtimmieh gaavnedh ij gærhkoe byjhkesjæmman jaksh aejlies årrodh. Elliesvoete daamhtaj tjeakoes. Byjhkesjimmie gærhkose goh akte jïh aejlies, dellie daarpesje laejhtedh, dovne gærhkoen sisnie jïh gærhkoen ålkoelistie. Fïere mïele aejliesvoetem utnedh lea båajhtode. Dïhte lea aaj båajhtode idealem dassedh. Idealen jïh aarkebiejjien gaskem bæjhkoehtimmie deavhta dïhte aajnes gærhkoen aejliesvoetese dan funksjovne.

Jis gærhkoe lij ellies dellie eah jïjnjh duestieh dïsse lahkanidh. Dïhte ij leah ellies, men seamma aejkien lea gærhkoe ektievoete mij ij ajve dan fiejlieh jååhkesjh mohte aaj jollebe idealide sæjhta jaksedh. Dïhte aejliesvoetem sæjhta jïh dan gaavhtan sæjhta maam akt jaksedh mij lea dan duebpielisnie. Ij gærhkoe leah aejlies vihtiesvoetedajve, mohte dïhte ræhpas aejlies Jupmelen åvteste jïh dïhte mij lea aejlies fïere guhtene mijjeste.

Aejlies almetji tjåanghkenimmie

Gærhkoe aaj dah aejlies seabradahke. Dïhte lea ektievoete dejstie gïeh sijhtieh Jupmelen ååredæjjan uvte jieledh. Dïhte mah dejtie jaahkoeladtjide ektesne tjåanghkene ij leah dah buerebe mubpijste men dah sijhtieh Jupmelen lïhke årrodh jïh dah sijhtieh dïhte galka dejtie hammoedidh. Seabradahke ij leah jaahkoeseabradahke dennie tsiehkesne. Dan gaavhtan buerebe soptsestidh aejliesvoeten ektievoeten bïjre.

Mijjieh aaj jaehkebe vihkele aejliesvoetem ohtsedidh jaksedh, seamma plïeresne goh Kristus. Dïhte lea dan bïjre dan jieliedisnie jïh dan jaahkosne jieledh. Seamma aejkien dïhte lea mubpie vihkele lutheren mïele man jïermijes mijjieh sjïdtedem mijjieh åålegh ovjïermijes. Mijjieh åålegh galkebe båajhtode darjodh jïh mijjen åålegh bielie dejnie ovrïektevoetesne gie ij akte maehtieh oktegh rååresjidh. Dan gaavhtan vihkele jaahkoebyjhkesjimmie jåarhka sådtoej luejhtemem.

Sådtoej luejhteme

Sådtoeh göökte buerkiestimmine gååvnesieh. Gaajhki bielie veartenen vuajnoeh Jupmelen luvhtie. Gååvnesieh ovrïektesvoeth mah ij naaken oktegh maehtieh darjodh, mohte læjhkan dah leah daesnie. Dïhte lea dïhte strukturelle sådtoe. Sådtoe mijjieh aaj gohtjebe maam mijjieh gaajhkesh båajhtode darjobe, dïhte individuelle sådtoe.

Vihkeles tema evangelijen-luthersken jaahkoe lea åssjele seammaaejkienvoete. Martin Luther soptseste almetje lea simul iustus et peccator. Dïhte sæjhta jiehtedh almetje lea dovne sådtere jïh rïektesvoeten – seamma tïjjesne. Mijjieh sådterh juktie ibie maehtieh dam baajedh. Gosse jielebe dellie mijjieh aaj båajhtode darjobe. Ij kristeles jaahkoe sådtoem rïevh, dïhte daajra sådtoe bielie almetjen jieliedistie. Dïhte lea ålvas jïh krïeven daajroe. Mohte goh kristegassjh mijjieh aaj jaehkebe Jupmele orre nuepieh vadta – mijjem luejhtemem åadtjobe jïh maehtebe jåerhkedh. Sådtoe ij leah maam akt mij dejtie gïeh leah gærhkosne juekedh dejstie gïeh eah gærhkosne. Dïhte lea ektie gaajhkide almetjidie. Mijjieh gïeh gyrhkesjæmman tjåanghkenibie dam darjobe juktie mijjieh sådterh gïeh sijhtieh luejhtemem åadtjodh. Dïhte jahkoebyjhkesjimmien öörnege vuesehte. Voestegh dah aejlies ektievoete båata, dan mænngan sådtoej luejhteme. Baakoe sådtoe ij maehtieh oktegh tjåadtjodh men dïhte jåarhka. Leavloem lea luejhtiemisnie.

Luejhteme lea dejtie mah mijjieh maehtebe guarkedh, mohte gusnie goerkese ij nuekies jeatjahtehteme sjïdtedh. Luejhteme viehkine sådtoen vööste viehkehte, mohte ibie maehtieh maam akt dejnie darjodh seamma man jïjnje mijjieh dam guarkebe. Mijjieh maehtebe dovne båajhtode jïh buerie darjodh, mijjieh daarpesjibie dovne gaertjiedimmiem jïh madtjeldehtemem. Mijjieh maehtebe evtiedidh mohte ibie maehtieh ellies sjïdtedh. Dah aejlies seabradahkh tjuerieh aelkedh luejhtemem birredh. Dïhte aaj mijjen stoerre nuepie.

Luejhteme jeatjahtahta maam ij maehtieh jeatjahtehtedh. Dan gaavhtan dïhte jieledefaamoem jïh energijem vadta. Dïhte lea aktene våarome generositeetem jieliedisnie. Jesus dan bïjre soptseste dïhte gie luejhtemem åådtjede aaj jïjnje gieriesvoetem vuesehte, Lukasen vaentjele 7:36–50. 

Åedtjien tjuedtjielimmie

Kristeles jaahkoe aaj jieleden sjuevnjeds bielie aaj krööhkeste. Jïlhts mijjieh sïjhtebe ååredæjjam biejjien vööste tjåadtjodh, dellie byjhkesjimmien baakoeh jaememen saetniesvoetese steeredh. Byjhkesjimmie dam jaahkoem iktesth jeahta jaememen tjuedtjielimmie. Gosse gaajhkh håhkoeh nåhkieh dellie jielede viht fahkoe. Jesusen tjuedtjielimmie lea ajve aalkove.

Baante Jesusen tjuedtjielimmien jïh mijjen tjuedtjielimmien gaskem lea statistihken jåasevoete, mohte ajve dïhte mij jåasoeh statistihkine gïehtele dejnie vihkielommes aamhtesinie. Dïhte lea jearsoes damtedh, jïjtje roehtsh damtedh Jupmelen luvnie. Jupmelen lïhkesvoete mijjieh damtebe. Jis Jupmele dåajvohte ij gåessegh mijjiem laehpedh dellie tjoerebe desnie årrodh gusnie jaememen jïh sjuevnjeden vööste vitneme.

Dah jaemiji tjuedtjielimmieh leah byjhkesjimmien minngemes måjhtajehteme fïere guhte lea ektievoetesne. Ij gååvnesh naan byjhkesjimmie “mov tjuedtjielæmman”. Tjuedtjielimmie konsekvense destie Jupmele veartenem sjugnede, viehkehte jïh gorrede.

Gosse jaememe dellie ij maehtieh maam akt lissiehtidh jallh dabpanidh. Gosse ibie maehtieh vielie håalodh dellie mijjieh tjoerebe jaehkedh maam mubpieh mijjine darjoeh. Goh kristegassjh mijjieh jaehkebe mijjieh Jupmielisnie mij mijjiem dåajvoehtamme ij gåessegh mijjem laehpedh. Tjuedtjielidh ij lea jieledh, dïhte lea ellies viehkehts årrodh jïh raeffien sïjse båetedh.

Jïh ihkuven jielede

Jielede nåhki jïh mijjen aejkie dennie eatnamisnie aaj nåhki. Mohte seammalaakan goh tjuedtjielimmie jaememem meatan vaalta, ihkuve aejkie tïjjen raastem gåhkalamme. Ihkuve aejkie lea Jupmelen jïjtje domene, jïh dïhte maam akt jeatjah enn mij aalka mesnie akt maam mijjieh damtebe. Ibie maehtieh almetjen perspektijveste gåhkalidh mohte maehtebe haarjanidh aamhtesh vuejnedh ihkuve aejkien vuajnosne.

Ihkuve aejkie Jupmelen govlesåvva mohte ij leah ammes mijjese. Pöövle mijjien maahtoem elliesvoeten bïjre mohtede maanan tsiehkiejgujmie, Pöövlen voestes prievie Korinten åålmegasse 13:11–12. Gosse geerve almetjidie sjïdtebe dellie mijjieh maehtebe mujhtedh guktie mijjieh aamhtesi bïjre ussjedimh jeatjah vuekine. Ihkuve aejkesne mijjieh maehtebe mujhtedh guktie mijjieh dam daelie mïelebe jïh guktie mijjieh dam darjobe ihkuven perspektijveste.

Kristeles jaahkoe ij jieliedistie jårrh mohte ij destie gan gaertjedh. Dïhte Jupmele mij dah jaahkoeladtjh byjhkesje goh dej sjugniedæjjah, viehkiehtæjja jïh dåeriedæjjah lea dïhte mij ihkuve aejkien gaajhke gaajhkine sjædta.

Mijjieh maehtebe vuejnedh jaememe goh dïhte minngemes vaejvie. Gosse jaahkoem byjhkesjibie ihkuve jieledem dïhte lea sååjhtoe dïhte lea dan ellies gieriesvoetem maam mijjieh gaavnesjibie gosse eevre oktegh. Dan gaavhtan maehtebe ihkuve aejkien bïjre soptsestidh goh stoerre feeste, gaavnesjimmieh jïh raeffies ektievoete sårkohts jïh gïknjelh namhtah. Ij naaken mijjeste minngemes faamoem utnieh, dan lea Jupmelen. Dan gaavhtan sijjiem gååvnese gaajhkide.