Isä meidän – koko maailman yhteinen rukous

Me puhumme kuin lapsi taivaalliselle vanhemmalle

Rukouksen alkusanoissa Jeesus antaa meille uuden näkökulman: Isä meidän. Emme käänny Jumalan puoleen muukalaisina, vaan Jumalan toivottuina ja rakastettuina lapsina. Hän on meille taivaallinen vanhempi. Jeesus kääntyy Jumalan puoleen uudella tavalla: Jumala on lähellä ja hän tuntee ihmiselämän paremmin kuin me itse. Samanaikaisesti Jumala on pyhä ja suurempi kuin mikään muu.

Kristillisen perinteen mukaan rukous muovaa uskoamme ja sen myötä meitä itseämme. Kirkon elämässä on tärkeää rukoilla niin kuin Jeesus on opettanut. Jokainen kristitty on kasteessaan saanut kutsumuksen. Se tarkoittaa Jeesuksen oppilaana olemista ja pyrkimystä tulla entistä enemmän hänen kaltaisekseen.Ensimmäiset oppilaat pyysivät, että Jeesus opettaisi heitä rukoilemaan. Heillä oli silloin toiveena saada rukouselämässään kypsyä Jeesuksen oppilaina.

Isä meidän on valmiiksi muotoiltu rukous. Se ei estä meitä rukoilemasta Jumalaa omin sanoin, muotoilemasta omaa rukousta Jumalalle niillä sanoilla, jotka ovat meitä kaikkein lähimpänä. Voimme rukoilla myös ilman sanoja.  Mutta valmiit rukoukset luovat yhteisen kehyksen. Niitä on kirkossa jaettu vuosisatojen ajan ja ne auttavat meitä rukoilemaan. 

Kristityt ovat kaikkina aikoina rukoilleet saman rukouksen

Kristityt ovat kaikkina aikoina rukoilleet Isä meidän -rukouksen. Se on selkein merkki siitä, että koko maailmanlaaja kirkko on yhtä Kristuksessa eroavaisuuksista huolimatta.

Rukoilemme yhdessä Jeesuksen kanssa
Teologista pohdintaa
 

”Opeta meitä rukoilemaan”, sanovat oppilaat Jeesukselle. Jeesus vastaa antamalla mitä selkeimmän rukousohjeen. Näin syntyi kristillisen kirkon keskeisin rukous: Herran rukous, jota myös Isä meidän -rukoukseksi kutsutaan.

”Kun rukoilette, sanokaa”, aloittaa Jeesus. Sitten tulevat sanat, joihin lukuisat ihmiset ovat myöhemmin yhtyneet:

Jeesus päätti antaa selkeän ohjeen. Se on lahja ihmisille ja kristilliselle kirkolle. Olemme saaneet rukouksen, josta voimme sanoa: ”Jeesus itse on opettanut meille tämän rukouksen”.

Isä meidän -rukouksessa emme rukoile ainoastaan Jumalaa, vaan me rukoilemme yhdessä Jeesuksen kanssa. Joka kerta, kun me yhdymme Isä meidän -rukoukseen, me asetumme Jeesuksen viereen.  Rukoilemme yhdessä hänen kanssaan kaikkea sitä, mikä on tärkeää. Rukoilemme, että maailmasta tulisi sellainen paikka millaiseksi Jumalan loi sen. Rukoilemme myös, että saisimme sen, mitä tarvitsemme ja että saisimme elää niin kuin Jumala tahtoo meidän elävän.

Läheinen yhteys Jumalaan

Isä meidän. Rukouksen alkusanoissa - Isä meidän - Jeesus antaa meille uuden näkökulman. Emme käänny Jumalan puoleen muukalaisina, vaan Jumalan toivottuina ja rakastettuina lapsina, joille hän on taivaallinen vanhempi. Jeesus kääntyy Jumalan puoleen uudella tavalla – Jumala on lähellä ja hän tuntee ihmiselämän paremmin kuin me itse. Samanaikaisesti Jumala on pyhä ja suurempi kuin mikään muu.

Rukouksen jatko muistuttaa meitä, Pyhitetty olkoon nimesi. Me ihmiset saamme lähestyä Jumalaa, joka on pyhä. Kuten muissakin tasavertaisissa suhteissa kunnioitamme toista osapuolta. Siksi rukoilemme, että Jumalan nimi olisi pyhitetty keskuudessamme. 

Tulkoon valtakuntasi. Näillä sanoilla rukoilemme, jotta kaikki tulisi olemaan Jumalan tahdon mukaan. Jotta Jumalan valtakunta voisi tulla keskellemme. 

Rukouksen jatko selkeyttää meille, millainen Jumalan valtakunnan on tarkoitus olla jotta Jumalan taivaallinen tahto tapahtuisi kaikkialla maailmassa. Pyydämme myös, että Jumalan tahto tapahtuisi niin, että maailman ihmisillä olisi päivästä päivään kaikki se, mitä he tarvitsevat. Anna meille jokapäiväinen leipämme.

Tulkoon valtakuntasi. Jumalan valtakunnassa elämme sovitetuissa suhteissa. Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin sinä annoit anteeksi meille. Jumalan valtakunnassa meitä ei koetella enempää kuin mitä kestämme. Jumalan valtakunnassa Jumalan hyvyys on voittanut pahuuden. Älä saata meitä kiusaukseen vaan päästä meidät pahasta.

Jumalan valtakunta on jo olemassa

Kun rukoilemme Jumalan valtakunnan tulemista, on se jo olemassa mahdollisena todellisuutena keskellämme ja samalla näemme sen olotilana, joka ei vielä ole toteutunut. Täydellisyydessään se tulee vasta sitten, kun Jeesus tulee takaisin. Mutta jo nyt täällä Jumalan valtakunta murtautuu esiin joka kerta, kun jokin asia tapahtuu niin kuin olemme Isä meidän -rukouksessa rukoilleet. 

Sillä sinun on valta ja kunnia iankaikkisesti. Rukouksen loppu nostaa esiin Jumalan suuruuden. Jumala on Jumala, me ihmiset ihmisiä. Tämä asetelma kuuluu Jumalan valtakunnan olotilaan.

Ihmisen ja Jumalan välit menivät poikki syntiinlankeemuksessa. Perisynnin likaamina me ihmiset haluamme olla ja toimia kuin itse Jumala. Tuhoamme Jumalan luoman maailman. Käytämme valtaamme väärin ja sorramme heikompia. Käytämme maapallon voimavarat  loppuun.Oletamme että ainoastaan ihmisillä on oikeus luomakunnan lahjoihin. Jumalan valtakunnassa järjestys on palautettu. Valta ja kunnia kuuluvat ikuisesti Jumalalle.

Loppuosan ylistys puuttuu moderneista raamatunkäännöksistä, historiallisesti katsottuna loppuosa on todennäköisesti myöhempi lisä. Mutta sillä on edelleen tärkeä asema kirkon elämässä. Koko maailmanlaaja kirkko on sisällyttänyt sen Isä meidän -rukoukseen.

Rukous muovaa meitä

Kristillisen perinteen mukaan rukous muovaa uskoamme ja sen myötä meitä itseämme. Kirkon elämässä on tärkeää rukoilla niin kuin Jeesus on opettanut. Jokainen kristitty on kasteessaan saanut kutsumuksen. Se tarkoittaa Jeesuksen oppilaana olemista ja pyrkimystä tulla enemmän ja enemmän hänen kaltaisekseen.

Martti Luther ilmaisee asian näin: kristityn on joka päivä palattava kasteeseensa. Kristillinen elämä on koko ajan liikkeessä eikä se koskaan tule valmiiksi.

Ensimmäiset oppilaat pyysivät Jeesusta opettamaan heitä rukoilemaan. Heidän pyyntönsä ei tullut ihmisiltä, jotka olisivat olleet harjaantumattomia rukoilemaan. Heidän kulttuurissaan rukoileminen oli aivan luonnollinen asia. Oppilaiden pyynnön taustalla oli se, että he halusivat kasvaa ja kehittyä omassa rukouselämässään. He esittivät pyyntönsä Jeesukselle, opettajalleen. 

Valmiiksi muotoiltuna rukouksena Isä meidän -rukous ei ole mitenkään ristiriidassa niiden rukousten kanssa, joita voimme itse muotoilla meille tärkeimmillä sanoilla. Siinäkään ei ole ristiriitaa, kun Jeesus kehottaa meitä: ”Kun rukoilette, sanokaa” ja kun me taas puolestamme rukoilemme ilman sanoja. 

Raamattu liittää sanattoman rukouksen Pyhän Hengen työhön. Valmiiksi muotoiltujen rukouksien kautta kirkko on vuosisatojen ajan valmistanut meille rukousmateriaalia. Nämä rukoukset auttavat meitä olemaan kestäviä rukouselämässämme.

Isä meidän -rukouksen kauniit sanat voivat hiertää, sen tietää jokainen rukoilija. Ihmisinä me usein rukoilemme omien toiveidemme pohjalta – ”tapahtukoon minun tahtoni” sen sijaan, että rukoilisimme ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Tällöin Isä meidän -rukouksen valmiit sanamuodot voivat auttaa meitä. Voimme yhtyä niihin ja antaa Jeesuksen muotoileman rukouksen kantaa meitä rukouksessa.

Kasvamme rukouksessa

Kasvamme Isä meidän -rukouksen myötä, kun annamme Jeesuksen Jumalalle osoitettujen sanojen johdattaa meitä. Isä meidän -rukous muotoilee vähitellen ajatuksiamme niin, että lopulta tahdomme sanoa niin kuin Isä meidän -rukouksessa on jo ilmaistu. Kun annamme Herran rukouksen sanojen tulla omiksemme, silloin annamme Jeesuksen rukoilla meissä. Vähitellen oma tahtomme voi yhdistyä siihen, mitä Jeesus koko ajan sanoo taivaalliselle isälleen. 

Isä meidän -rukousta on rukoiltu kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Se on konkreettisin esimerkki siitä, miten värikäs ja kirjava maailmanlaaja kirkko kuitenkin kuuluu yhteen Kristuksessa. Tässä ja nyt meitä kutsutaan olemaan osallisia juuri tästä merkistä: rukoilemaan yhdessä Herran rukouksen.