Raamattu

Raamattu osoittaa, kuka Jumala on ja miten Jumala toimii historiassa ja meidän elämässämme. Kaikkina aikoina Raamattu on inspiroinut myös kirjallisuutta, musiikkia ja taidetta.

Alempana tällä sivulla on linkkejä, joissa syvennytään Raamatun osiin ja raamatuntulkintaan.

Jumalan sana puhuu meille tänään

Raamattu ei se ole vain yksi paksu kirja, vaan siinä on monta osaa. Raamattu voidaan parhaiten kuvata kirjastoksi ja se osia kutsutaankin kirjoiksi. Kristityille Raamattu on kokonaisuus, joka käsittelee sekä historiaa että yksittäisen ihmisen elämää. Raamattu antaa elämänrohkeutta, voimaa ja lohtua.

Raamattu on avain rikkaaseen kulttuuriperintöön kaikkialla maailmassa. Se kertoo Jumalan suhteesta luomaansa maailmaan sekä ihmisten elämästä ja toiveista. Se sisältää kuvauksia katastrofeista ja onnettomuuksista sekä siitä, kuinka Jumala puuttuu historian kulkuun pelastaakseen ihmisen. 
Kristillisestä näkökulmasta Raamatun sanoma on: Jumala luo ja pelastaa aina uudestaan, läpi historiankulun ja joka päivä. Raamattu tarjoaa ihmiskunnalle suuren kertomuksen, samalla kun se käsittelee yksittäisen ihmisen elämää.

Kristityt uskovat, että Raamattu näyttää – ilmentää – sen, kuka Jumala on ja mitä Jumala tekee historiassa ja meidän elämässämme. Sanomme, että Raamattu on Jumalan inspiroima. Samanaikaisesti Raamattu on ihmisten kirjoittama ja ihmisille kirjoitettu. Raamatun synnyn, auktoriteetin ja merkityksen tulkintaa kutsutaan raamattunäkemykseksi.

Monet pitävät Raamattua tärkeänä kristillisessä perinteessä. Siitä johtuu käsitys, että kristityt uskoisivat Raamattuun. Näin ei kuitenkaan ole. Kristityt uskovat Jumalaan. Raamatussa kohtaamme Jumalan sanan, siis sen, mitä Jumalaa haluaa meille sanoa.

Raamattu on kaikkien kirja

Mikään kirja ei ole vaikuttanut yhteiskuntaamme niin paljon kuin Raamattu. Eikä vähiten arkipäiväiseen kieleemme. Sanomme esimerkiksi ”heittää helmiä sioille” Matteuksen evankeliumi 7:6, ”ei mitään uutta auringon alla” Saarnaajan kirja 1:9, ”pestä kätensä” Matteuksen evankeliumi 27:24 ja (näyttää olevan kuin) ”seitsemän vaikeaa vuotta” Ensimmäinen Mooseksen kirja 41: 25–27. Raamattua ei voi ohittaa, jos haluamme ymmärtää kielihistoriaamme.

Raamatun kertomukset ja henkilöt ovat mukana lisäksi taiteessa. Monet ruotsalaiset kirjailijat käyttävä Raamattua taustamateriaalinaan. Esimerkiksi: Selma Lagerlöf, Göran Tunström, Sara Lidman, Birgitta Trotzig ja Jonas Gardell. Myös musiikissa, elokuvassa ja taiteessa Raamattu toimii lähtökohtana. Joskus taiteilija haluaa vastustaa jotakin tiettyä uskonnollista tulkintaa ja jopa provosoida. Toisinaan raamatullisen kertomuksen vähäiset tiedot laajennetaan uudeksi kertomukseksi.

Ihmisoikeuksien pohjana

Yhteiskunnan tärkeät arvot perustuvat Raamattuun. Tiedämme, että Raamattua käytetään tuhoamistarkoituksissa, mutta se on myös korvaamaton ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja demokratian kehityksessä. Ihmisten yhtäläiset oikeudet pohjautuvat Vanhan testamentin ensimmäiseen luomiskertomukseen. Uuden testamentin kultainen sääntö antaa vastakaikua yhteiskunnan poliittisille ja sosiaalisille instituutioille: ”Tehkää siis ihmisille kaikkea sitä, mitä toivoisitte heidän tekevän teille.” Matteuksen evankeliumi 7:12.

Raamattu on tärkeä kirja koko yhteiskunnalle. Sen kieli, kertomukset ja olemassaolon sanoma on tarkoitettu kaikille ihmisille. Kaikilla on yhtäläinen oikeus Raamatun teksteihin ja sisältöön. Raamattu on osa kulttuuri- ja hengellistä perintöämme. Tällä tavoin on olemassa kollektiivinen kiinnostus ja vastuu siitä, että Raamattu elää edelleen, ei vain kirkossa vaan myös yhteiskunnassa. Raamattu on rikkaus, johon kaikilla on oltava oikeus.

Raamatun alkuperä

Raamatussa on 66 kirja ja siinä on kaksi osaa: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Siinä on hyvin erilaisia tekstejä: runoja ja kertomuksia, lakeja ja profeetallisia tekstejä, evankeliumeja ja kirjeitä. Raamatun vanhimmat osat on kirjoitettu noin 1200 vuotta ennen Kristusta ja tästä eteenpäin. Juutalaisten Raamattu tai heprealainen Raamattu – kuten kristityt Vanhaa testamenttia kutsuvat – on alun perin kirjoitettu hepreaksi. Siinä kuvataan, kuinka Jumala luo maailman ja seuraa Israelin kansaa läpi historian. 

Uusi testamentti on kirjoitettu kreikaksi ja se on kirjoitettu noin vuonna 50 ja siitä eteenpäin 100-luvun alkupuolelle asti. Sen eri kirjat kertovat Jeesuksen elämästä ja teoista sekä ensimmäisistä kristillisistä seurakunnista.

Nykyään useimmat Raamatun painokset sisältävät lisäksi yksitoista muuta kirjaa. Tätä kutsutaan Vanhan testamentin lisäykseksi tai vanhalla nimellä Vanhan testamentin apokryfikirjoiksi. Nämä on kirjoitettu kreikaksi ja ne syntyivät ajanjaksona, joka sijoittuu molempien testamenttien väliin. Martti Luther kuvaili apokryfikirjoja ”hyväksi ja hyödylliseksi lukemiseksi”, mutta ei halunnut asettaa niitä samalle tasolle muiden Raamatun kirjojen kanssa.

Raamatun sisältö laajeni aikojen kuluessa

Raamattu laajeni aikojen kuluessa nykyiseen muotoonsa. Raamatun tekstien kokoelmaa kutsutaan kaanoniksi ja se vaihtelee hiukan eri kirkoissa. Näin on myös tekstien järjestyksen laita. Tämä tarkoittaa sitä, että eri teksteillä on historian saatossa ollut eri painoarvo ja merkitys. Jo alkukirkon aikana Raamatun teksteistä luettiin valikoituja osia. Näin lukivat myös juutalaiset omia pyhiä tekstejään.

Alkukirkon teologien mainitsemista Raamatun teksteistä nousee esiin selkeä kuvio. Tietyt kirjat olivat ilmeisen paljon enemmän luettuja kuin toiset. Esimerkiksi Ensimmäinen Mooseksen kirja sekä Jesajan ja Psalmien kirjat olivat merkittävästi enemmän luettuja Jeesuksen aikaan kuin Joosuan kirja tai Ensimmäinen aikakirja. 1500-luvulta näemme, miten Martti Luther arvosti Raamatun eri tekstejä riippuen siitä, kuinka ne muotoilivat Raamatun sanomaa siten kuin Martti Luther näki sen.

Meidän tulee tulkita Raamattua

Raamatun lukeminen tarvitsee vierelleen tulkinnan. Joskus kuulee sanottavan, ettei se ole vaikeaa: ”Lue niin kuin siinä lukee!” Mutta käännetyt Raamatun tekstit ovat jo tulkintaa. Tutkimus auttaa ymmärtämään niitä asiayhteyksiä, joissa teksti kirjoitettiin, mutta emme voi koskaan olla varmoja siitä, ymmärrämmekö tekstin niin kuin se oli tarkoitettu ymmärrettäväksi. Meidän täytyy olla nöyriä tekstien historiallisen luonteen äärellä.

Raamatun lukijalla on mukanaan kysymyksiä, joihin hän haluaisi vastauksia. Hänellä on myös odotuksia sekä omat kokemuksensa eletystä elämästä. Tässä on tärkeää erottaa, mitä Raamattu voi sanoa ja mitä ei. Raamattu ei anna uutta luonnontieteellistä tietoa tai vastauksia lääketieteen kysymyksiin. Ei myöskään selkeitä eettisiä tai poliittisia ohjeita. Pikemminkin Raamattu sisältää viisautta ja kokemuksia uskosta Jumalaan, jonka voimme tunnistaa läpi historian. Siksi voimme lähestyä Raamatun maailmaa omilla kysymyksillämme Jumalan tahdosta ja ihmisten välisistä suhteista sekä miten meidän pitää käsitellä elämän vaikeuksia. Raamatusta voi etsiä suuntaa miten suhtautua luomakuntaan, toisiin ihmisiin ja omaan itseen.

Tietyt Raamatun tekstit vaativat erityistä huomiota. Raamatussa on keskenään ristiriitaisia tekstikohtia tai eivät vastaa sitä, mitä tiedämme maailmasta tänä päivänä. Raamatussa on myös tekstejä, joita on vaikea hyväksyä eettisesti ja jotka vaativat sekä tulkintaa että eettisen kannanoton.

Tulkinta ei ole mitään uutta

Raamatun tekstien erilaiset tulkinnat ovat aiheuttaneet konflikteja läpi kirkon historian. Jotkut vastakkainasettelut ovat menneet syvälle ja saaneet aikaan suuria seuraamuksia. Samanaikaisesti erimielisyys ja keskustelut tekstien sisällöstä ja käytöstä ovat luonnollinen osa kirkkojen elämää. Raamatun tekstit saavat merkityksen, kun niistä keskustellaan ja eri tulkintoja jaetaan. Julistuksella on evankelisluterilaisessa perinteessä erityisasema. Siinä Raamatun sana on liikkeessä ja tulee eläväksi.

Raamatun teksteistä ei ole ollut koskaan yhtä selkeää kuvaa, vaan kirkko on aina tulkinnut omia pyhiä tekstejään. Ruotsin kirkon perinteessä viittaamme Raamatun tulkinnassa mielellään Martti Lutheriin. Luther kirjoitti, että Kristus on Raamatun ydin ja tähti. Kaikessa Raamatun tulkinnassa voidaan etsiä keskiötä, jossa Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja haluaa vapauttaa meidät pimeydestä, synnistä ja kuolemasta. Koko Raamattu voidaan lukea toivon etsimisenä, niin teksteissä kuin meidän elämässämme.

Tulkitse tiedostaen ja vastuullisesti

Se, miten luemme Raamattua, on tärkeää. Tietyt tulkinnat voivat edistää elämää, toiset alistaa ja tuhota. Historiassa on pelottavia esimerkkejä Raamatun tuhoisista tulkinnoista. Millainen on näkemys sodasta, väkivallasta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, ihmisarvosta ja tieteestä. Raamatun lukeminen vaatii meiltä vastuuta: Miten tulkitset Raamattua ja mitä tulkintoja viestit viet eteenpäin? Toisin sanoen: tulkitse Raamattua vastuuntuntoisesti.

Kysymykseen miten Raamattua tulee tulkita ei tietenkään voida vasta vain kerran viittaamalla Lutheriin. Pikemminkin jokaisen Raamatun lukijan täytyy noudattaa Lutherin periaatetta eli pohtia sitä, mitkä tulkinnat vaikeista teksteistä ovat hyväksyttäviä. Lähtökohtana tulee aina olla se, että Jumala on kanssamme ja tahtoo meille hyvää.