Juhannusaatto
Juhannusaatto ei ole pyhäpäivä, mutta juhlimme silloin kesää ja pitkiä, valoisia öitä. Juhannussalkoa kutsutaan ruotsiksi sanalla majstång. Sana ”maja” tarkoittaa, että puemme jonkin asian vihreisiin lehtiin. Ennen vanhaan kirkkosalit koristeltiin pienillä juhannussaloilla.
Juhannuspäivä
Juhannuspäivänä katsomme ympäristöä ja ympärillämme olevaa luontoa. Miten voimme kantaa vastuuta ja iloita Jumalan meille antamista lahjoista? Miten pitää huolta Jumalan luomistyöstä, jonka hän on antanut meidän huollettavaksemme? Näitä kysymyksiä on tärkeä pohtia ja rukoilla.
Johannes Kastajan päivä
Luukaan evankeliumin mukaan Johannes Kastaja syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Siksi Johannes Kastajan päivää ja juhannusta pitkään vietettiin juuri 24. päivänä kesäkuuta. Vuodesta 2003 Johannes Kastajan päivä on juhannuspäivän jälkeinen sunnuntai.
Pappi Sakarias ja hänen vaimonsa Elisabet aloittavat kertomuksen Johannes Kastajasta. He ovat iäkkäitä eikä heillä ole lapsia. Mutta sitten enkeli kertoo heille, että he tulevat saamaan perillisen. Lapsen nimeksi tulee Johannes. Se tarkoittaa ”Jumala on armollinen”.
Johannes valmisteli muutosta
Aikuisena Johannes alkaa hän valmistaa ihmisiä siihen, että Jeesus on tulossa. Hän antaa kaikkensa, jotta ihmiset muuttuisivat. Hän kehottaa ihmisiä rukoilemaan syntien anteeksiantoa ja tekemään oikein.
Johannes kastoi Jeesuksen. Siitä kertoo Matteuksen evankeliumi, 3:13-14.
Johannes päätyi vankilaan. Hän arvosteli ruhtinasta siitä, että tämä oli ottanut vaimokseen veljensä vaimon. Lopulta Johannes teloitettiin. Hänen päänsä tuotiin tarjottimella ruhtinas Herodeksen järjestämään juhlaan.