Ipmil lea sivdnidan buot. Gomuvuođa ja galávssaid, váriid ja mearaid, alitnásttiid ja návddiid, du ja mu.
Foto: Mona Davidsson /Ikon
Maid dat mearkkaša go girku dovddasta ahte mii oskut Ipmilii? Dat mearkkaša ahte jáhkkit ahte Ipmil gávdno ja ahte dat háliida oktavuođa duinna, muinna ja olles máilmmiin. Mii jáhkkit ahte olbmot sáhttet oahpásmuvvat Ipmiliin. Dat dáhpáhuvvá iešguđetge ládje. Danin mii imaštallat eallima čábbodaga ja dovdameahttunvuođa. Mii sáhttit vásihit – iežamet siste – ahte soames gohčču min, ja ahte mii vástidit dan gohččuma. Mii vásihit Ipmila ráhkisvuođa ja fuolahusa go deaivvadit eará olbmuiguin. Mii deaivvadit Ipmiliin girku Ipmilbálvalusain. Osku sáhttá addit árvvu min eallimii go don ja mun ožžo oktavuođa Ipmiliin, gii ráhkista munno. Ipmil lea min mielde maiddái dalle, go eallin ii leat nugo háliidivččiimet.
Muhtumin digaštallojuvvo prinsihpalaččat ja filosofalaččat ahte gávdno go Ipmil. Muhto go álgá ságastit Ipmila vejolaš leahkimis, ja dasto suokkardallat makkár dát ipmil ja su dagut leat, de lea dat ollát ieža go girku Ipmilosku. Girku Ipmila govva ja maid Ipmil dahká, vuolgá baicce min iežamet eallimis. Váttis dilis čuorvut juoga mii lea stuorit. Mii Ipmila giitit go lea hávski. Go Ipmil addá eallima, de jáhkit mii ahte mis lea álo oktavuohta Ipmilii. Olmmoš ii sáhte mannat gosage vái beasašii eret Ipmila oktavuođas, Sálmmaid girji 139:5. Nu leage váikko olmmoš ii geavat Ipmil doahpaga .
Got mii diehtit ahte mii deaivvadit Ipmiliin? Mii jáhkit ahte nu dat lea, go biibbala Ipmil govva vástida min vásáhusaide Ipmilii. Biibbalis čilgejuvvo Ipmil bassin, Vuosttaš Samuelgirji 2:2. Dat mearkkaša ahte Ipmil lea earálágan go buot eará, ja Ipmil lea váilevašvuođaid haga ja lea sirrejuvvon bahávuođas. Biibbalis čilgejuvvo ahte Ipmil lea árbmugas, Sálmmaid girji 103:8.
Dat mearkkaša ahte Ipmil lea buorre ja háliida buori midjiide. Ipmil addá buot nuvttá – eallima, bestojumi, ándagassii ja roahkkatvuođa eallit. In dušše mun ieš, muhto buot mii gávdno, lea Ipmil duohken. Biibbalis čállo ahte Ipmil lea agálaš, Sálmmaid girji 90:2. Dat mearkkaša ahte Ipmilis ii leat álgu, iige loahppa. Go Ipmil válddahallá iežas, de čilge ahte son dat "lea" Nubbi Mosesgirji 3:14, dat mearkkaša ahte Ipmil lea seamma odne ja ihttin. Go mii jurddahit Ipmila birra dahje vásihit ahte deaivvadit Ipmiliin, de mii sáhttit vásihit imašteami, ilu ja gudnejahttima. Girkui lea dát giitevašvuođa, máidnuma ja rohkosa gáldun.
Ii oktege leat ipmila oaidnán, muhto mii geat leat vásihan Ipmila lagašvuođa, diehtit ahte Ipmil lea stuorit go dan maid mii máhttit jurddašit ja dovdat. Danin geavahit biibbalis govvádusaid ja govaid, mat leat olbmo eallimis vižžon. Daid bokte beassat diehtit, gii Ipmil lea. Biibbalis leat máŋga nama Ipmilii.
Vuosttas mii oskkudovddasteamis celkojuvvo Ipmila birra, lea ahte Ipmil lea min áhčči. Mii gohčodat Ipmila áhččin, go Jesus gohčodii Ipmila áhččin, ja oahpahii min rohkadallat sániiguin Áhččámet. Biibalis geavahit "Áhčči" sáni " Ipmila birra, go dovddastit ráhkisvuođa, ovddasmorraša, lagasvuođa, searvevuođa ja bagadusa. Okta dehálaš teologalaš govva golmmaoktalašvuođas, lea Áhči ja Bártni erenoamáš oktavuohta.
Nubbi maid oskkudovddastus cealká lea ahte Ipmil lea buotveagalaš, Daniel 6:26. "Buotveagalaš" sáni sáhttá ipmirdit nu ládje ahte Ipmilis lea fápmu buot badjel. Dát cealkka geavahuvvo dušše Ipmila birra ja mearkkaša ahte Ipmilis lea fápmu iežas sivdnádusa badjel, olles univearssa badjel. Jurdda ahte Ipmila fápmu laktása Ipmila agálaš ráhkisvuhtii buot áššiide, dutnje ja munnje. Ipmil háliida buori buot olbmuide. Buotveagalažžan sáhttá Ipmil addit eallima, beastit fáŋggaid ja Ipmil sáhttá ándagassii addit. Muhto mii eat jáhke ahte Ipmil lea sivalaš buot dáhpáhusaide. Sivdnádusas gávdno friddjavuohta ja olbmuin maid. Ipmila dáhttu ii álo dáhpáhuva.
Goalmmát ášši mii daddjo Ipmila birra, lea ahte Ipmil lea min sivdnideaddji. Ipmil lea sivdnidan buot mii gávdno. Gomuvuođa ja galávssaid, váriid ja ábiid, alitrásiid ja gumppiid, du ja mu. Dát mearkkaša ahte sivdnádus lea mávssolaš ja ráhkistuvvon. Mii jáhkit ahte sivdnideapmi boahtá Ipmilis, ja ahte das lea álgu ja loahppa. Biibbalis lea sivdnádusmuitalus vuosttažin, dainna go sivdnideapmi lea eaktun buot earáide. Buot gullá oktii ja mii leat sorjavaččat Ipmilii ja visot dasa mii lea, vai eallit sáhttit. Sivdnideapmi lea buorre, Vuosttas Mosesgirji 1:31, muhto ii bassi. Diehtaga bokte lea vejolaš ipmirdit sivdnideami ja áššiid ollisvuođa.
Sivdnideapmi dáhpáhuvvá olles áiggi. Buot lea sorjavaš Ipmilis, gii álo sivdnida ođđasit Sálmmaid girji 104. Dat mearkkaša ahte Ipmil addá eallima, bestojumi ja ándagassii buohkaide ja munnje, dál. Ipmil háliida buori munnje ja mu eallimii. Dat mearkkaša ahte mu eallin ja got mun ealán dan, lea dehálaš sivdnideami ollislašvuhtii.
Go dovddasta ahte osku Ipmilii, sivdnideaddjái, de lea maiddái Ipmila giitin eallima attáldagas ja dohkkehit dan gohččuma leahkit olmmoš. Mii jáhkkit ahte olbmos lea erenoamáš gohččun sivdnideamis. Gohččun mearkkaša ahte lea stuorra ovddasvástádus suodjalit geažehis rikkis ollisvuođa, mas mii ieža leat oassin. Biibbalis čilgejuvvo ahte Ipmil sivdnidii olbmo iežas govas.
Mii álo ohcat ákkaid ja bagadusa, go min eallin bohciidahttá gažaldagaid mis. Manin lea eallin nu hearki, go seamma áiggi sáhttá leat nu buorre? Gos boahtá bahá ja váttisvuohta? Geainna galggan váldit oktavuođa go dearvvasvuohta dahje ekonomiija hedjona? Gos ráhkisvuođa ja ustitvuođa gávnnan? Lea go mus ja máilmmis boahtte áigi? Min osku, ahte Ipmil lea buotveagalaš ja ahte Ipmil lea buorre, ii boađe oktii dainna, maid eallimis vásihit. Sivdnádusas, du ja mu eallimis dáhpáhuvvet áššit, mat dagahit ahte mii eahpidit Ipmila buorrevuođa. Muhto mii eat jáhke ahte Ipmil lea dušše sivdnideaddji, muhto maiddái veahkki ja beasti. Girku osku lea eanet go sivdnideapmi.
Jesus Nasaretas, Ipmil ja olmmoš, lea risttalašvuođa oskku guovddážis. Biibbalis gávnnat muitalusaid Jesusa birra evangeliumain, mat muitalit maid Jesus dajai ja dagai eallimisttis eatnama alde. Go Jesus jámii ja bajásčuožžilii, de ođđa girku háliidii čilget gii Jesus lei ja maid Jesus dagai min ovddas. Dát jurddašeapmi boahtá ovdán oskkudovddastusas, dan jáhkus ahte Ipmila lusa beassá Jesusa Kristusa bokte.
Vuosttas mii daddjo Jesusa birra oskkudovddastusas, lea ahte son lea Kristus. "Kristus", nugo hebrea sátni "Messias" ge, mearkkaša dat gii lea vuidojuvvon. Dan sáni geavahedje Israela gonagasa birra, geažuhan dihte boarestestamenttálaš vieru, oljjuin vuoidat gonagasaid sin vihaheamis. Áiggi mielde geavahišgohte dan namahusa dušše dan gonagasa birra, gii galggai beastit Ipmila álbmoga. Danin geavahit dan namahusa Jesusa birra. Muhto son ii leat máilmmálaš váldegotti vuidojuvvon gonagas, son lea baicce vuidojuvvon Bassi Vuoiŋŋas. Su fápmu lea earálágan. Jesus lea Kristus, Messias, gean Ipmil sáddii beastit sivdnádusa, ja addit ándagassii buot dasa, mii lea bahá ja boastut, ja addit agálaš eallima.
Nubbi mii daddjo Jesusa birra, lea ahte son lea Ipmila bárdni. Girku árbevierus muitaluvvo ahte Áhčči "riegádahtii" Jesusa. Jesus lea sihke Ipmil ja olmmoš, nugo miige. Bárdni lei mielde go máilbmi sivdniduvvui, ja lea okta dain olbmuin golmmaoktalašvuođas. Dat mearkkaša ahte buot eallima oasit leat Ipmila hálddus, álggus gitta lohppii, riegádeapmi ja jápmin.
Goalmmát mii muitaluvvo, lea Jesusa oktavuohta duinna ja muinna. Go oskkudovddastusas hábmejuvvui, de sátni Hearrá mearkkašii máilmmálaš ráđđejeaddji gii ráđđii ja mearridii olbmuid eallima ja jápmima badjel. Go Jesusa gohčodit Hearrán, de gomihuvvo dábálaš ipmárdus hearráváldegottis ja fámus. Jesus lea ráhkisvuohta ja su fápmu lea ráhkisvuohta. Go oskkudovddastusas cealkojuvvo ahte Jesus lea hearrá, de mearkkaša ahte Jesus ráhkisvuođain beastá min buot baháin ja jápmimis. Váikko jápmin gávdnu, de lea Ipmila ráhkisvuohta stuorit.
Mis, olbmuin lea oktavuohta Ipmiliin go eallima leat ožžon. Biibbalis muitaluvvo Jesusa birra ja ahte mii girku searvevuođas deaivvadit Ipmiliin eará vugiin. Jesus čájehii Ipmila midjiide. Go Kristusiin deaivvadan, de deaivvadan maiddái iežainan nugo lea mearriduvvon ahte galggan leat. Mu eallin nuppástuvvá.
Got mu iežan eallin gullá Ipmilii? Jesus Kristus lea čanastat dasa, gii leat sihke Ipmil ja olmmoš. Ipmil šaddá olmmožin eatnamis, dihto áiggis ja dihto báikkis. Oskkudovddastus čilge dán ahte Jesus sahkanii Bassi Vuoiŋŋas. Ipmil riegáda Márjjá mánnán.
Dajaldagain Ipmila áidnoriegádan bárdni deattuha oskudovddastus Áhči ja Bártni oktavuođa. Dajaldat riegádan nieida Márjjás, deattuha seammás ahte Jesus lea albma olmmoš. Son riegáduvvui nieida Márjjás. Nisu riegádahtii su, nuorra nieida, gean namma lei Márjá. Son lei eret Nasaretas, Galileas, muhto Jesus riegádii Betlehemas, nugo einnostuvvon profetiijas. Girku muittuha dán juohke juovllaid. Ahte Jesus lea olmmošvuohta boahtá ovdán evangeliumaid muitalusain. Dat gii muitalusa gullá, ipmirda ahte Jesus lea dego albma olmmoš galgá leat; ráhkislaš, fuolalaš ja addá ándagassii. Márjjá birra mii sárdnut ráhkisvuođain ja giitevašvuođain rohkosis.
Jesusa eallin nogai gearregiin, biinnidemiin ja fasttes steavlidemiin, ja dat lei romalaš váldegotti ovddasteaddji Pontius Pilatus gii dubmii su. Russiinávlen lei garra jápmin, man ulbmil lei olbmo cuvket ja loavkašuhttit. Jesusa jápminduopmu ja heakkahuhttin dáhpáhuvai bearjadaga beassášbasiin, ja girkus mii muitit dan juohke jagi guhkesbearjadaga ipmilbálvalusain. Jesus biddjui hávdái ja lei jábmiid gaskkas doppe.
Sotnabeaivvi iđida gávdne Jesusa ustibat guoros hávddi. Dat baicce deaivvadedje Jesusiin, gii lei bajásčuožžilan ja lei fas eallimin. Dát vásáhus lei mearrideaddji sidjiide, ja dan rájes muittuhit olbmot miehtá máilmmi Ipmila daguid Jesus Kristusa bokte. Jesusa bajásčuožžileapmi rievdadii olles máilmmi. Bajásčuožžileapmi lea lohpádus ođđa sivdnádussii jápmima, bahávuođa ja gillámušaid haga. Dán ávvuda girku juohke sotnabeaivvi ipmilbálvalusain. Máidnunlávlagiin ja rohkosiin mii giitit Ipmila Beassášsotnabeaivvi dan dihte got jápmin vuoittáhalai.
Maid mearkkaša ruossa ja bajásčuožžileapmi midjiide? Jesusa dáhpáhus ii oro leamen nu hirbmat ipmillaš dáhpáhus. Muhto Jesusa garra jápmin dego son livččii vearredahkki, mearkkaša ahte buot mii gávdno olbmo eallimis ja jápmimis – ii dušše dat mii lea buorre ja čáppat – lea Ipmil ieš addán. Jesus jámii russii, ja ruossa lea leamaš dan rájes risttalašvuođa mearka. Jesusa jápmima lávejit gohčodit soabadeapmin. Dát jurdda lea máŋgga láhkái celkojuvvon girkoeallimis ja historjjás. Risttalaččat jáhkket ahte Ipmila ráhkisvuohta Jesus Kristusa bokte lea gievrrat go vašši ja veahkaváldi man geažil son jámii. Mii jáhkkit ahte mii ieža maid leat oassin das mii dáhpáhuvai ruossas, ja ahte Ipmila ráhkisvuohta beastá min suttus ja jápmima fámus. Sivdnideami beastin addá doaivaga ja eallinmovtta bargat eallima, ráfi ja ráhkisvuođa ovdii. Dát ipmillaš ándagassii addin boahtá čielgasit ovdán go Jesus rohkadallá daid ovddas geat russiinávlejedje su. Bajásčuožžileapmi mearkkaša ahte Kristus juohke sajis ja álo bargá dan maid álggahii eatnamis. Buot dát lea Ipmila sáni ja lohpádusaid mielde.
Jesus iđii iežas ustibiid ovdii ja ságastii singuin bajásčuožžileami maŋŋá. Muhto 40 beaivvi maŋŋá beassážiid máhcai son fas Áhčči ja Bassi Vuoiŋŋa lusa, dobbelii áiggi ja báikki. Girku ávvuda dán Kristus Albmáimannanbeaivvi. Dát lea maiddái ávvudeapmi, das ahte Jesus Kristus ii leat čatnon áigái ja báikái. Bajásčuožžilan Jesus Kristus deaivvada dál minguin: Biibbala sániin, go mii čoagganat ja rohkadallat, gásttas ja rihpain, min beaivválaš eallimis. Dat ahte Jesus Kristus čohkká Áhčči olgeš bealde, muitala Áhči ja Bártni oktavuođa birra.
Máilmmis dáhpáhuvvá ollu mii lea bahá ja boastut. Ipmil lea buorre ja háliida ahte máilbmi maid galggašii leat buorre. Danin ferte Ipmil bahávuhtii bidjat meari. Girku cealká ahte duopmobeaivvi galgá Ipmil beastit min bahás, suttuin ja jápmimis. Biibbala teavsttain ja girku árbevierus geavahit juridihkalaš ja gearregiidda gullevaš govvádusaid. Máilmmi loahpa govvádus lea duopmobeaivi. Biibbalis čilgejuvvo ahte Jesus Kristus dubme min, seamma Jesus gii attii iežas eallima min dihte.
Foto: Magnus Aronson /Ikon
Oskkudovddastusas mii oskut golmmaoktalašvuođa Ipmilii, Áhččái, Bárdnái ja Bassi Vuigŋii. Goalmmát oskudovddastus lea Ipmila bassi vuoiŋŋa birra. Biibbalis muitaluvvo sivdnideami, go Ipmil vuoigŋan girdá eatnama badjel ja addá eallima elliide ja olbmuide. Min eallimis lea Vuoigŋa dat mii addá árjja, vuoimmi ja roahkkatvuođa ja bisuha min áigumušaid ja nieguid. Vuoigŋa lea fápmu, mii ovddida buorrevuođa. Vuoigŋa lea dat, mii lea eallima vuođđu eatnama alde.
Oskkudovddastusa goalmmát čállosis ii lea dušše dan birra got Ipmila Vuoigŋa bisuha eallima, muhto maiddái dan birra got Vuoigŋa veahkeha olbmuid dorvvastit Ipmilii. Evangeliumat muitalit got máhttájeaddjit šadde dorvvoheamit go Jesus jámii. Dat heađástuvve boahtte áiggi badjel, visot sevnnjodii ja jámii. Muhto de šadde hellodagat! Dalle Ipmil sádde iežas Vuoiŋŋa – dahje veahki, nugo čállojuvvo čállagis – sidjiide. Ipmila vuoigŋa addá sidjiide doaivaga, searvevuođa ja ođđa bálgáid.
Vuoiŋŋa bokte oažžut mii oktavuođa Jesusiin. Johannesa evangeliumas 14:26 cealká Jesus ahte Ipmil galgá veahki sáddet, guhte máhttájeaddjiide galgá muittuhit maid son lea cealkán. Unna katekismusas čállá Martin Luther ahte olmmoš ii sáhte okto oskut Jesus Kristusii, muhto dárbbaša veahki Vuoiŋŋas. Bassi Vuoigŋa dat lea "mu gohččun evangeliuma bokte, čuvgehan mu iežas skeaŋkkaiguin, ja dahkan mu bassin ja lea bisuhan mu rivttes oskkus".
Mii oskut maiddái dasa ahte Bassi Vuoigŋa doaibmá girkus ja girku bokte, mii lea okta, bassi ja oppamáilmmálaš. Seammás leat ollu girkut, ja dávjá dat eai leat ovtta oaivilis. Muhto dat lea juoga mii ovttastahttá, váikko leat iešguđegeláganat. Dát ovttastuvvon ja máilmmiviidosaš girku ii leat dušše abstrákta ideála, dat lea maiddái vásáhus. Dat lea álo juoga mii lea seammalágan buot girkuin: Govat, biibbala olbmot, šuoŋat. Dovddasteapmi ahte girku lea oktasaš, lea sihke deattuheapmi ja ideála maid girku ii goassege guođe.
Gásta lea ođđasis riegádeapmi ja mearkkaša ahte Ipmil diktá min ođđasit álgit. Bismareivves, Eallit gásttas, čállá Ruoŧa Girku bismmačoahkkin:
"Gásta lea ođđa álgu, ođđasis riegádeapmi. Go nuorra dahje rávis olmmoš gásttašuvvo, de dat lea garra duođaštus ahte Ipmil diktá álo min ođđasit álgit. Go easka riegádan mánná gásttašuvvo, de mii ipmirdit ahte mii leat eanet go eatnanlaš sivdnádusat, mis lea vuoiŋŋalaš eallin, mii addá midjiide gullevašvuođa, man dálá eallin ii gáržžit dás ja dál".
Dat ahte girku lea aktasaš, mearkkaša ahte dat gávdno miehtá máilmmi. Dan oaidná go soames gásttašuvvo, ahte dat lea ollislaš. Gásttašeapmi dáhpáhuvvá Ruoŧa girkus ja dat gii gásttašuvvo šaddá min miellahttu, muhto go gásttašuvvo girkus, de girkolaš gullevašvuohta ii namuhuvvo. Mii gásttašuvvot Kristusa máilmmiviidosaš girkui.
Girku ii leat iežas dihte, ja danin lea dehálaš ahte dat gávdno miehtá máilmmi. Ja dat gávdno vai sáhttá muitalit ahte Ipmil ii hilggo geange ja ahte gávdno veahkki vaikko ii oro šat doaivva. Girku gohččun lea dagahit buot olbmuide buorrevuođa, addit buriid eallineavttuid ja olmmošlaš searvevuođa, ja váidudit buot gillámušaid.
Girkus leat olbmot, maiguin deaivvada iešguđet oktavuođain. Girku olbmuin leat iešguđege politihkalaš oainnut ja dulkojit oskku iešguđege láhkái. Soapmásat dorvvastit oahpes sániide, earát fas rahčet árbevirolaš gielain. Dat mii ovttastahttá min lea ahte mii buohkat áibbašit Ipmilii.
Lea maiddái álki gávdnat ovdamearkkaid, dasa ahte girku ii čuovo iežas bassi dovddastusa. Bassivuohta lea dávjá čihkosis. Girku dovddastusa, ahte dat lea okta ja bassi, dárbbaha cuiggodit, sihke siskkáldasat ja olggobealde. Juohke viggamuš bassivuođa oamastit lea boastut. Lea maiddái boastut jos ideála massá. Áidna girku bassivuođa dovddasteapmi doaibmá ideála ja duohtavuođa vuostálasvuođas.
Jos girku livččii dievaslaš, de máŋggas eai duosttaše searvat dasa. Dat lea dievasmeahttun, muhto seammás lea girku searvegoddi, mii ii dušše dohkket iežas váilevašvuođaid, viggamuša haga ahte joksat stuorit ulbmiliid. Dat háliida bassivuođa, ja faŋuha danin iežas rájiid dobbelii. Girku ii leat bassi oadjebasbáiki, muhto lea rabas dasa gii lea bassi, Ipmilii, ja bassivuhtii, mii mis juohke ovttas lea.
Girku lea maiddái bassi olbmuid searvevuohta. Dat lea searvevuohta daidda, geat háliidit eallit Ipmila ámadaju ovddas. Ii leat oskkolaččaid buorrevuohta mii doalaha sin ovttas, muhto dat ahte dat háliidit leat Ipmila lahka ja ahte dat galgá hábmet sin. Searvevuohta ii leat dat seamma go oskkuservodat dán oktavuođas. Buoret lea danin hupmat bassi searvegottiid birra.
Mii maid jáhkkit ahte lea dehálaš bassivuođa ovdii rahčat, šaddat Kristusa láhkásažžan. Das lea sáhka rávásmuvvat iežas eallimis ja oskkus. Seammás lea okta eará dehálaš lutherlaš ipmárdusas, ahte váikko got mii ovdánit, de leat álo dievasmeahttumat. Mii álo dahkat boasttuvuođaid ja loavkašuhttit, ja mii leat álo oassin vuoigatmeahttun áššiin, maidda iežat eat leat sivalažžan. Danin lea dehálaš ahte oskkudovddastus joatká suttuid ándagassii addimiin.
Suttus leat guokte mearkkašumi. Buohkat leat oassin das go máilbmi lea Ipmila hilgun. Leat vearredagut, maidda ovttaskas olbmot eai leat sivalaččat, muhto dattege leat dat duođat. Dát lea struktuvrralaš suddu. Suddu lea maiddái go juohke okta mis dahká boastut, nu gohčoduvvon ovttaskas suddu.
Evangelium-lutherlaš oskku vuođđofáddá lea ahte áššit dáhpáhuvvet seammá áiggi. Martin Luther cealká ahte olmmoš lea simul iustus et peccator. Dat mearkkaša ahte olmmoš lea sihke suttolaš ja vánhurskkis – seamma áiggi. Mii leat suttolaččat go eat máša suddudeamis. Váilevašvuođat ja eahpelihkostuvvan leat dadjat juo eaktun eallimii ja daguide. Risttalaš osku ii šiitte suttu, muhto diehtá dan vealtameahttunvuođa olbmo eallimis. Dat lea duođalaš ja váttis ipmárdus. Muhto go leat risttalaččat, de mii maiddái diehtit ahte ipmil addá midjiide ođđa vejolašvuođaid – ahte midjiide lea ándagassii addon ja mii sáhttit joatkit. Suddu ii leat dat mii sirre daid geat leat girkus ja geat eai. Dat lea oktasaš buot olbmuide. Mii geat čoagganat ipmilbálvalussii, mii čoagganat go leat suttolaččat, geat dárbbašat suttuin oažžut ándagassii. Suttuid-sátni ii sáhte leat ieš okto, muhto dat doalvu viidáset. Ándagassii addin dat deattuhuvvo.
Mii addit ándagassii dasa maid mii sáhttit ipmirdit, muhto mas ipmárdus ii buvtte rievdadusa. Ándagassii addin veahkeha min dohkkehit suttuid maidda eat sáhte váikkuhit, váikko got de geahččalit ipmirdit daid. Mii máhttit sihke buori ja bahá dahkat, danin dárbbašit meriid ja movttiideami. Mii sáhttit ovdánit ja rávásmuvvat, muhto mii eat sáhte šaddat dievaslažžan. Bassi olbmuid searvevuohta ferte ándagassii addimiin álgit. Dát lea maid min stuorra vejolašvuohta.
Ándagassii addin rievdada dan, maid ii sáhte rievdadit. Danin addá dat eallinmovtta ja árjja. Eallimis lea vuođđoárvvasvuohta. Jesus sártnui ahte dat, gii lea ollu ándagassii ožžon, čájeha maid ollu ráhkisvuođa, Lukasevangelium 7:36–50.
Risttalaš osku váldá eallima sevdnjes beliid duođas. Váikko háliidivččiimet ámadaju beaivváža guvlui jorgalit, de dovddastusa sánit dagahit ahte fertet dohkkehit jápmima. Dovddastus geardduha iežas oktageardánis jáhku oačči bajásčuožžileapmái. Go ii lea šat doaivva, de morrána eallin fas. Jesusa bajásčuožžileapmi lea dušše álgu.
Jesusa bajásčuožžileami ja min bajásčuožžileami oktavuohta lea statistalaš jallodat, muhto dušše jalla geavaha statistihka dákkár dehálaš áššiide. Dás lea sáhka ahte dovdá iežas rivttes sajis, ja dovdá gullevašvuođa Ipmilii. Ipmila lagašvuohta lea oahpis. Jos Ipmil lea lohpidan, ahte ii goassege áiggo hilgut min, de mii fertet gullat dohko, gos jápmin ja seavdnjadas lea vuoittáhallan.
Oačči bajásčuožžileapmi lea dovddastusa maŋimuš muittuhus ahte juohke okta gullá searvevuhtii. Ii gávdno dovddastus "Mu bajásčuožžileapmái". Bajásčuožžileapmi lea boađus das go Ipmil sivdnida, beastá ja seailluha máilmmi.
Go lea jápmán, de ii sáhte lasihit, iige váldit eret maidege. Go eat sáhte iežamet ovddas hupmat, de leat earáid hálddus maid dat dahket minguin. Risttalažžan mii leat iežamet bidjan Ipmilii, gii lea lohpidan ahte ii áiggo min hilgut. Bajásčuožžileapmi ii mearkkaš ahte min eallin joatkašuvvá, dat lea baicce loktejuvvot geažehis fámohisvuođas ráfái.
Eallin nohká ja min áiggis eatnamis lea loahppa. Muhto nugo bajásčuožžileapmi doalvu jápmima, de agálašvuohta botke áiggi absoluhtta rájáid. Agálašvuohta lea Ipmila iežas oassi ja dat lea áibbas eará, mii álgá ja mas eat dieđe maidege. Mii eat sáhte luvvet iežamet olmmošlaš geahččanguovllus, muhto sáhttit hárjehallat geahččat áššiid agálašvuođa oaidninsajis.
Agálašvuohta gullá Ipmilii, muhto ii leat gal nu amas midjiide. Paulus buohtastahttá min máhtu dievaslašvuođa birra, máná máhtuin, Vuosttas korintalaččaid reive 13:11–12. Go mii rávásmuvvat, de muitit mii got mii ovdal oinniimet áššiid eará láhkai. Agálašvuođas oaidnit mii, got mii dál dan oaidnit ja got agálašvuođa oaidninsajis oaidnit dan. Risttalašvuohta ii hilggo eallima, muhto ii ráddjejuvvoge das. Ipmil, masa oskkolaš osku ahte lea su sivdnideaddji, beasti ja mielvázzi, lea dat gii agálašvuođas lea buot juohke áššis.
Jápmin lea dat mii lea buot hearkkimus. Go mii oskut agálaš eallimii, de mii sáhttit jeđđet iežamet ahte mii hearkkimus dilis oažžut dievaslaš ráhkisvuođa. Danin sáhttit dadjat agálašvuođa birra ahte dat leat dego stuorra riemut, ja dat lea oaidnaleapmi ja ráfálaš searvevuohta, morraša, bilkideami ja gatnjaliid haga. Ii oktage leat buotveagalaš, Ipmil dat lea. Danin leage buohkaide sadji.
Dás sáhtát geahččat golbma oanehis filmma, mas moadde olbmo muitalit iežaset oainnu Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa birra. Maid oskudovddastus mearkkaša sidjiide ja maid dat mearkkaša juohke oktii?
Don sáhtát geahččat filmmaid ruoŧagilli, mas olbmot ságastit oskkudovddastusa birra.
Filbma ruoŧagillii Áhči birra oskkudovddastusas.
Filbma ruoŧagillii Bártni birra oskkudovddastusas.
Sidan är en nordsamisk översättning av sidan trosbekännelsen.
Filbma ruoŧagillii Bassi Vuoiŋŋa birra oskkudovddastusas.