Uusi testamentti - oon monenlaisia tekstiä

Allempanna sie saatat lukea teolookisen pohtinan Uuesta testamentistä.

Jeesus keskipistheenä

Uuen testamentin 27:sä kirjassa, Jeesus Kristus oon keskipistheenä. Ensiksi tullee neljä evankeeljumia, jokka selittävä Jeesuksen elämästä ja teoista. Sitten seuraa Apostoolittenteokset, jokka selittää ensimäisistä kristityistä seurakunnista ympäri Välimeren. Niin tekevä kans preivit, jokka yhtheensä oon Uuen testamentin issoin osa. Preivit kuttuthaan kans episteliksi. Uusi testamentti loppuu Ilmestyskirjala, jokka tramaattisesti kertoo viimisestä aijasta.

Jeesus monesta eri näkökulmasta

Uuen testamentin selitykset Jeesuksesta kuvvaava häntä monesta eri näkökulmasta ja monela eri puhhenmallila. Ussein käytethään kirjalisia mallia, jokka olit tavalisia siihen aikhaan ko tekstit kirjotethiin, esimerkiksi ko kuvathaan ihmeitä. Ymmärtääkseen merkityksen, elikkä itten pistheen selityksissä Jeesuksen ihmeistä, met hääymä tulkita niitä. Met hääymä kysyä mikä sanoma niissä oon tekstitten kuvakielen ja ussein tramaattisten tapahtumitten takana.

Uusi testamentti sisältää monta tunnettua tekstiossaa, esimerkiksi vertaus vaimosta, jokka haki hänen kaonutta kultarahhaa niin kauon ette se löysi sen, elikkä selitys menetetystä pojasta.

Matteuksen evankeeljumissa oon teksti, jota kuttuthaan kultaseksi säänöksi: ” Kaikki, mitä tet halvatta, ette ihmiset tekevä teile, tehkää tetki sitä niile.” Matteuksen evankeeljumi 7:12. Preivitki sisältävä tunnetuita poettisia osia, esimerkiksi Rakhauen ylistys Ensimmäisessä preivissä korinttilaisile 13 kapitteli.

Lue lisää Jeesuksesta Kristuksesta

Lue lisää Raamatun tulkinnasta

Uusi testamentti Raamatussa

Teolookinen pohtinta

Neljä evankeeljumia

Uusi testamentti sisältää neljä evankeeljumia , jokka selittää Jeesuksen elämästä: Matteuksen, Markuksen, Lukaksen ja Johanneksen evankeeljumit. Nimet oon lisätty jälkhiinpäin kirjotusten erottamisen vuoksi. Yhtheys ittenkunki evankeeljumin ja raamatulisen nimen välissä oon epäselvä. Evankeeljumit oon kirjotettu suunile vuesta 50 vähän matkaa 100-luvule.

Markuksen evankeeljumi oon lyhhiin ja luultavasti vanhiin. Matteuksen ja Lukaksen evankeeljumit rakentava ulos Markuksen evankeeljumin selityksilä joita molemilla elikkä vain yhelä heistä oli lähtheenä. Näin siittä tullee kolme selitystä , jokka oon samala yhenlaisia ja erilaisia. Markuksen evankeeljumi alkaa Johannes kastajan ennustuksela, ette Jeesus oon se, jonka Jumala lähättää. Muutaman värsyn päästä, Jeesus tullee myötä selityksheen ja Johannes kastaa hänet. Matteuksen ja Lukaksen evankeeljumit alkava molemat itteläkummala syntymäselitykselä. Lukas selittää enkelinlaulusta paimenille, jokka sitten menevä kathoon vastasyntynyttä Jeesusta, ja taas Matteus selittää tähentulkkaajista, jokka tuleva ylisthään Jeesusta, siis meän jouluseimenitten kolme viisasta miestä.

Poettinen teksti

Johanneksen evankeeljumi oon niinku toiset kolme evenkeeljumia kertomus Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemisesta. Samala tämän evankeeljumin sisältö ja tyyli eroava toisista kolmesta. Se oon niinku kirjailia halvais lisätä jotaki siihen kuvhaan minkä toiset oon antanheet. Johanneksen evankeeljumi alkaa poettisella tekstilä, jokka pruukathaan kuttua Johannes prolookiksi: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” Johanneksen evankeeljumi 1:1.

Evankeeljumitten Jeesus

Evankeeljumitten muoto ja tyyli muistuttaa muita kirjalisia tekstiä samalta aijalta ja ympäristöltä. Niinku muissa antiikissä kuvvauksissa suurista miehistä, Jeesus esitethään hänen puhheista ja teoista ennenko selitys saapuu hänen kuolemhaan ja olosuhtheishiin sen ympärillä. Jeesus kuvathaan lääkärinnä ja ihmeentekijännä. Se ”opetti synagogissa, julisti sanomaa valtakunnasta ja paransi ihmisiä kaikenlaisista tauista ja oihreista”. Jeesus puhu kans Jumalan valtavasta hyvästätahosta ja rakhauesta, jokka kuttuva, jokkasen olheen hänen kans, Lukaksen evankeeljumi 15:1–32.  

Jeesus opetti ussein vertauksilla, missä sanoma esitethiin konkreettisillä kuvila ja missä kuuntelijat haastethiin jatkamhaan hunteerinkia. Niin evankeeljumitten vertaukset toimiva tänäkipäivänä. Mutta kuvakieli, jokka käsitethiin yhelämallin 2000 vuotta sitten saattaa olla muuttanu tulkintaa läpi aikojen. Nyt, niinku sillon, met häymä hunteerata vielä kerran ymmärtääkseen mitä Jeesuksen vertaukset saattava merkitä.

Selityksiä alethaan kirjothaan

Ko toistajalauma, jokka oli seuranu Jeesuksen elämää, jonku kymmenen vuen päästä pieneni niin alethiin kirjothaan selitykset hänestä. Net koothiin yhtheen ja niistä tulit niin sanotut evankeeljumit. Ette evankeeljumitten selitykset ei aina olheet samalaisia oli tärkeä varhaiselle kirkole. Se kattothiin merkiksi siittä, ette histuuria ei ollu sepitetty, mutta kuvasi eri ihmisten omia kokemuksia Jeesuksesta. Evankeeljumit antava esimerkiksi erilaista kuvvaa, kunka monta vaimoa näki tyhjän hauan ylesnousemisen aamuna.

Lukasevankeeljumin kirjailia kirjotti kans toisen kirjan, Apostolienteokset, jokka selittää kunka sanoma Jeesuksesta levisi Jerusalemista ympäri itäpohjasta Välimerenaluetta ja viimen saapu Romhiin.

Pauluksen preivit

Monta Uuen testamentin 27: stä kirjasta oon preiviä seurakunnile eli yksityisile henkilöile. Vanhiin preivi oon kirjotettu jo 15-20 vuottta jälkhiin Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemisen. Enin osa preivistä oon Paulus kirjottannu, jokka oli farisealainen ja luja vastustaja ensimäisile kristityile. Mutta yhessä reisussa Damaskuksheen se kohtasi ylösnousheen Jeesuksen ja alko siittä ees julisthaan sanomaa Jeesuksesta. Ensi alusta sanomaa julistethiin eninpäin juutalaisile, mutta Paulus käänty eninpäin muile.

Preivissä Paulus kehittää ajatuksia, mitä se merkittee ihmisille, ette Jumala tuli ihminen ja kunka kristityt pitävä ellää yhessä uusissa seurakunnissa. Preivit käänyit seurakunthiin missä paulus oli ennen ollu töissä ja nyt hääty oikasta asioita elikkä rohkasta niitä. Net saatot kans olla kirjotettu esityksenä elikkä kääntyä yksityisele vasthaanottajalle. Kaikestansa preivit antava hyvän tion kirkon varhaisesta leviämisestä Roman valtakunnassa. Samala met hääymä muistaa, ette meilä oon vain kirhjeet yhestä suunasta. Se oon sama ko, ette kuula vain yhen puolen telefoonipuhelussa.

Pauluksen preivit sisältävä monta tunnettua poettistä tekstiä. Tunnettuin oon Rakhauen ylistys Ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille 13: 1-13. Toisessa tunnetussa tekstissä Paulus kirjottaa ette juutalaiset ja ei-juutalaiset, orjat ja vaphaat, miehet ja vaimot – kaikki oon yks Jeesuksen yhteyessä, Kirje galatilaisile 3:28. Paulus hyväksy orjuuen ja vasta paljon jälkhiin preivin kirjotuksesta orjista ja vaphaista tuli tärkeä arkymentti orjuutta vasthaan. Paulukselle se oli mullistavaa, ette lua uusia yhtheyksiä ja haastaa keisarin pyrkimystä olla yniversymin korkein herra.

Jokku niistä preivistä, jokka sanothaan olevan Paulukselta, uskothaan olevan tulkintaa hänen sanomasta uusissa olosuhtheissa, kirjotettuja muilta henkilöiltä. Uusi testamentti sisältää kans preiviä, missä oon Petrus ja Johannes kirjailianna, niinku kans preiviä missä ei ole ollekhaan nimeä.

Varhaisessa kirkossa kirjotethiin muitaki preiviä ja muita kokoelmia Jeesusselityksistä löyty. Markuksen, Matteuksen, Lukaksen ja Johanneksen selitykset kattothiin varmemaksi ko toiset. Niin preivitki: Yhtheinen kuva mikkä preivit olit tärkeimät tuli varhain. Siltikki kulu muutama sata vuotta ennenko kirkko tuli tuloksheen ette nämät 27 kirjaa parhaiten toistit Jeesuksesta ja ensimäisistä kristityistä.

Ilmestyskirja

Viimesksi Uuessa testamentissä oon Ilmestyskirja , jokka oon kokoelma tulevaisuuen visonia, Johanneksen ilmestys 21:15. Kirjan kertomukset tulevista taisteluista saattava olla vaikeat ymmärtää ja pölättäväiä, mutta antava kans toivetta, ette Jumala viimen oikasee kaiken. Uusi taivas tullee ja uusi maa, ilman surua, kipua ja kuolemaa. Uusi tulevaisuus, jokka samala puhkeaa täälä ja nyt, jota met välhiin kuttuma Jumalan valtakunta.

Lukuesityksiä

• Bart D. Ehrman, The New Testament: A historical introduction to the early Christian writings. 2020 - Seventh edition.
• Dieter Mitternacht & Anders Runesson (red.), Jesus och de första kristna: Inledning till Nya testamentet. 2007