Mierrádusan lä gákktse vällgogisvuoda ulbmen ja áj 40 miljuvna kruvna bargo åvdåst låge jábe bajjel. Mierrádus merrkij dahkoplána båhtej bargo åvdåst Sveriga girko vällgogisvuodajt ullit jäbijn 2022-2031 gallgá dagaduvvut lahka ságastallamin Sáme rärijn ja stiftaj.
Vällgogisvuoda gillgi ulmev biejjat båhtej venudimprosiessan. Sveriga girrko fámojt tjuhkkija gu dahká struktuvrajt bargo åvdåst Sveriga girkon sinne ságastallamin sáme åvdåstejjij. Dárrbo gävdnuja guhkaájjgásatj dårvov tseggit bajás ja ninnit tjällgavuodav ja åsálatjvuodav båhtej aktasatj prosiessan.
Sáme barrgo Sveriga girkon gallgá åvvdånit dáj gákktse gájjkásatj ulbmetjállagij mehti. Färrta ulbmetjállaga vuolen tjudtju ånegis tjellgim dan sisano birra. Dago färrta vällgogisvuoda vuolen tjellgiduvvuji vil lagabij dahkoplánan.
1. Diededit evangeliumav sámen ja sáme kultuvralatj akktavuodast gudnijn sáme vuojŋalatj ja girkolatj vuoge åvdåst.
Åsev válldet evangeliumist ietjas dåbbdogielan vaddá ienap njuallgavuodav hålåjdahttemin ja dåbdov dasa gullat. Sáme giela dárbahi aneduvvut ja vujdnusij biejaduvvut mässoviessomin ja tjuggulvasa bargon. Åvvdåmärrkan bijbaltieksa ja sálma verrtiji gävdnut sámen. Tieksta sámen girrkogiehtagirjen mähtti giehpedit mässoviessomav sámen. Sáme symbolijjka, sáme girkolatj vuoge ja täkkstadullkum särra akktavuodajn laseda fátmastimev ja giehtaj biejjá evangeliumav kultuvralatj buorak vuogen.
2. Vujdnusij biejjat sáme vuojŋalatjvuodav, teologijav ja girkolatj vugijt Sveriga girko sinne.
Tjuggulvasa vuorrobarrgo verrtija tjaraduvvut daggár vuogen mij åvdeda sämij fátmastimev ja luggŋimav. Girko dago verrtiji sjiehtaduvvut gudnijn sáme vuojŋalatj ja girkolatj vugij åvdåst vaja almatja mähtti duasstot ietjase sáme identitiehtav. Sáme vuojŋalatj ja girkolatj vuoge verrtiji vujdnusij biejaduvvut ja gudneduvvut Sveriga girko sinne.
3. Dårjodit ninnit ja älládahttet sáme gielajt Sveriga girko bargon
Gu vujdnusij biejjá ja laseda sámegiela adnemav tjuggulvasa bargon dä Sveriga girrko dårjoda ninnit sáme gielajt. Lä alvos ájnas bargon mánájda.
4. Lasedit diedov ja skenimav girko histårjålatj gasskavuodaj ja illodimij birra sämij vuässte ja tjuvvusij birra dasste.
Dav tjuvvusav mij lä båhtám girko guoradallambargost dárbaha lubbidit vaja diehto girko histårjålatj bargo birra ja åsálatjvuoda birra illodimen sämij vuässte ja tjuvvusa dasste lassáni Sveriga girkon. Ienap diehto máhttá lasedit ussjolmasajt ja skenimav manen Sveriga girrko tjarada venudimbargov gasskavuodan sáme älbmugijn. Máhttá áj lasedit skenimav älbmukvälljidum almatjij, barrgejij ja tjuggulvisårrojij gaskan gatjalvasajn ma lä sämij birra ja sämij viessomvijjurij birra ja girko vásstádusa birra tseggima ja venudime åvdåst.
5. Lasedit diedov ja gudnev älbmukriekta prinsijpaj birra Sveriga girkon sinne ja sebrudagan
Állgoälbmugariekta lä åsse älbmukriektast ja áj almatjlatj riektajst. Állgoälbmugariektajt gudnedit ja tjuovvot lä ájnas sosiálalatj nanos sebrudagan. Állgoälbmugariekta prinsijpa duhtti umas sebrudakdáfojt. Gájjkásatj diehto állgoälbmugariektaj prinsijpaj birra verrtija buorránit Sveriga girkon. Sveriga girrko gallgá rahtjat gudnedit állgoälbmugariektaj prinsijpajt ietjas bargon.
6. Lasedit sämij bájdnemav ja åsálatjvuodav Sveriga girkon
Sáme idni riektav ietjmierredibmáj gatjavlasajn ma duhtti sijajt állgoälbmugariektaj prinsijpaj mehti. Dat merrkija Sveriga girrko berruja åvdedit ja gávdnat vugijt gukkte sáme mähtti bájdnet ja maŋen årrot girko bargon. Sämij åsálatjvuohta mierredimprosiessajn lä särra ájnas prinsijpalatj gatjalvasajn ma gulluji sämijda.
7. Ninnit sáme mánájt ja nuorajt sijaj identitiehtajn ja vuojŋalatj åvvdånimen
IN:j mánnákonvensjuvna mehti sáme máná ja nuora idni riektav vuojŋalatj åvvdånibmáj. Sija áj idni riektav ietjase äddnegiellaj ja åvdedit kultuvralatj identitiehtav. Dago ma ninniji sáme mánájt viessomávov, identitiehtav ja vuojŋalatj åvvdånimev gillgi åvdeduvvut.
8. Åvdedit sáme girrkoviessomav ráje bajjel
Sáme lä älbmuk ráje bajjel mij vessu nielje rijkajn. Sáme vujdni ietjavse akktan älbmugin ja sáme akktavuoda rijjkaráje bajjel lä ninnusa. Sverige girrko adná guhka ájge rájest lahka akktavuodav sáme gatjalvasajn luthera åbbágirkoj Vuonan ja Suoman. Ikktisatj nuarrtarijkalatj sáme girrkobejvijda lä áj russi sämijt buvvdidum. Akktavuohta ráje bajjel ninnija ja åvdeda sáme girrkoviessomav Sveriga girkon ja danen berruja åvdeduvvut. Stuoráp sáme girrkoprosjiektajn, åvvdåmärrkan stuoráp jårrgålusa, lä nuarrtarijkalatj akktanbarrgo dárbasvuohta.