Vanha testamentti
Monela eri tavala Vanha testamentti selittää Jumalan toiminasta histuuriassa ja ihmisten elämässä.
Allempanna sie saatat lukea teolookisen pohtinan Vanhasta testamentistä.
Heprealainen raamattu – eli Vanha testamentti niinku kristityt sanova - koostuu 39:stä kirjasta, eri piirtheilä ja kirjalisilla tyylilä. Vanhan testamentin saattaa jakkaa kolhmeen ossaan: Laki, Prohveetat ja Kirjotukset. Raamattu alkaa viielä Mooseksen kirjala (Laki eli Torah) jokka selittävä maan luomisesta ja ensimäisistä ihmisistä. Tässä met luema kans kunka Jumala tekkee liiton Israelin kansan kans. Siinä oon monta tuttua henkilöä: Noa, Abraham, Sara, Mooses ja hänen sisar Miriam. Mooseksen kirjat sisältävä kans lakitekstiä Israelin kansale.
Se osa joka kuttuthaan Prohveetat sisältää histuurisia kirjoja jokka kertova tärkeistä kuninkhaista Israelin kansan histuuriassa. Siinä oon kans kirjoja, jokka oon nimitetty issoin prohveettoitten jälkhiin, niinku Jesaja ja Jeremia.
Osa joka kuttuthaan Kirjotukset sisältää monta isoa poettista tekoa, esimerkiksi Psalttari, Jobin kirja ja Laulujen laulu.
Jeesus oli juutalainen ja eli Torahn jälkhiin. Juutalaiset pyhät kirjotukset olit jatkuvasti tärkeät alkukirkole ja oon vielä tänäkipäivänä tärkeitä.
Vanha testamentti Raamatussa
Pohtiva teksti
Juutalaisten pyhä kirja, heprealinen raamattu –jonka met kristityt kuttuma Vanha testamentti – oon alkuperäsesti kirjotettu hepreankielelä. Sen pruukathaan jakkaa kolhmeen pääoshaan:
- Laki (Torah)
- Prohveetat (Neviim)
- Kirjotukset (Ketuviim)
Hepreaksi sana Raamattu oon TaNaK, kolmen ensimäisen puustavin jälkhiin jokasessa pääosassa.
Torah – viis Mooseksenkirjaa
Raamattu alkaa viielä Mooseksenkirjala. Niitä kuttuthaan kans Pentateuken. Penta merkittee viis kreekaksi ja teuk tulkittunna merkittee kirja. Juutalaisuuessa net viis kuttuthaan vain lyhyesti Torah.
Sanala Torah oon monta eri merkitystä juutalaisuuessa, muun muassa laki ja opetus, mutta oon kans tärmi viiele Mooseksen kirjale. Torahla oon erityinen arvo juutalaisuuessa ja käsitelhään pyhänä ittesthään. Tänäkipäivänä juutalaiset seurakunnat hautaava heän kirjarullat ko net oon kuluhneet – sitä ei saata aatelakhaan viskata niitä paperikierätyksheen. Tunnetuita tekstiä Mooseksenkirjoissa oon esimerkiksi luomakertomukset, Ensimäinen Mooseksenkirja 1:1–2:3 ja Ensimäinen Mooseksenkirja 2:4–2:24 ja kymmenen käskyä Toisessa Mooseksenkirjassa 20:1–17.
Net viis Mooseksenkirjaa sisältävä kertomuksen maan luomisesta ja ensimäisistä ihmisistä, ja kans histuurian kunka Jumala seuraa ja solmia liiton Israelin kansan kans. Tässä oon selitykset Israelin fankeuesta Egyptissä, vaeluksesta takasi luathuun maahan ja kunka Mooses otti vasthaan Jumalan kymmenen käskyä Sinain vuorela. Tässä met kohtaama ihmisiä niinku Noa, Abraham, Sara, Isak, Rebecka, Jakob, Rakel, Lea, Josef, Mooses ja hänen sisaren Miriam. Toisia osia Mooseksenkirjoissa sisältävä lakitekstiä Israelin kansale.
Prohveetat johattava, lohuttava ja rohkeuttava
Toinen osa Vanhasta testamentistä oon Prohveetat. Tähän kuuluva moni histuurisista kirjoista Vanhassa testamentissä, esimerkiksi Samuelinkirjat ja Kuninkhaankirjat, missä oon selityksiä muun muassa kuninkhaista David ja Salomo. Tässä oon kans isot prohveetat, niinku Jesaja ja Jeremia. Yks tunnettu teksti oon selitys Herran kärsivästä palvelijasta, Jesaja 52:13–53:12.
Prohveetat halusit johattaa Israelin kansaa, ussein nuhtelemalla, mutta kans lohuttamalla ja rohkeuttamalla. Ussein prohveetat kritiseerasit samhälliä. Net huomautit vääryyksistä ja kritiseerasit sen aikasia kuninkhaita ja pappia niitten huonosta hoijosta heän tehtävälle johtaa kansaa. Yks tunnettu prohveettinen ääni oli Amoksen, jonka sanat vanhurskauesta oon elähnee jatkuvasti kautta histuurian: ”Oikeus virrakhoon niinku vesi ja vanhurskaus niinku ehtymätön virta.” Aamos 5:24 Prohveetta Joonan tramaattisesta elämästä saatat lukea Joonan kirjasta.
Kirjotukset antava meile lauluja, runoja ja sananparsia
Vanhan testamentin kolmas osa, Kirjotukset, sisältää suuret poettiset teokset Raamatussa. Tähän kuuluva esimerkiksi Psalttari, Sananparsienkirja, Jobin kirja ja Laulujen laulu.
Psalttarissa oon 150 psalmia. Perintheen mukhaan net sanothaan olevan kuninkas Davidin kirjottamat, mutta net oon oikeasthaan moni eri kirjailia kirjottannu. Niitä käytethiin sillon jo ko net kirjotethiin ja käytethään vieläki liturkisenna tekstinä kirkonmenoissa. Monta psalmia Psalttarissa oon ylistyslauluja jokka toistava kunka Jumala oon pitäny huolta Hänen kansasta. Toiset psalmit selostava varotuksia, viishauen sanoja ja toivoa, mutta kans surua, valitusta ja epätoivoa. Yks Raamatun enin tunnetuista tekstistä löytyy Psalttarista: Herra oon paimeneni, Psalttari 23.
Jobin kirja oon selitys missä oon poettisia osia. Se selittää Jobista joka oon hurskas mies mutta saapi kokea koettelemusta ja onnettomuutta. Ensin se siltikki jatkaa rukkoila Jumalaa, mutta viimen se kiroaa Jumalaa kaikesta pahasta mitä hään oon saanu kokea. Kirjaa käytethään ussein niin sanotun teodicéongelman kuvamisheen. Kunkas Jumala saattaa olla täyelisesti hyvä ja kaikkivaltias ko samala löytyy pahhuutta ja kärsimystä? Siinä otethaan kans esile kysymyksiä oikeuenmukasuuesta. Oonkos Jumala toela oikeuenmukanen ko Job aivan tienaamatta saapi kärsiä onnettomuuksia?
Laulujen laulu oon erottinen rakhauenkertomus poettisessa muo’ossa. Se kertoo kunka ihminen ruuhmiissa ja sielussa oon liitetty rakhautheen ja pystyy rakasthaan Jumalaa ja muita ihmisiä. Tekstistä oon kiistelty kirkon histuuriassa, mutta oon silti säilytetty. Ussein se oon tulkittu kertovan muusta ko ruuhmiilisesta rakhauesta, esimerkiksi ette se selittää rakhauesta Jumalan ja Israelin kansan välissä eli Kristuksen ja kirkon välissä.
Monta eri tyyliä ja tekstityyppiä
Vanhan testamentin kirjoissa oon eri muotoja, puhuttelumallia ja kirjalisisa tyyliä. Siinä oon selityksiä mikkä oon proosaa, runoja, lakitekstiä ja retuurista puhuttelua. Sisältö kuvathaan histuurisella tyylilä, viishauen sanoila ja ylistyslaulula. Siinä oon niin lityrkisiä tekstiä ko kirjoja jokka ei mainitte Jumalaa yhthään ainuata kertaa. Tälle viimiselle Esterin kirja ja Laulujen laulu oon esimerkkiä. Ilman suohraan puhumalla Jumalasta nämät kirjat selittävä mitä Jumala tekkee ihmisille ja ihmisten kautta.
Ko sie luet Vanhata testamenttiä sie aika hopusti havattet sympoolia ja toistamisia. Toistamista löytyy ussein kirjalisenna mallina käyttämällä toistamislukuja jokka olit pyhiä juutalaisuuessa, esimerkiksi kolme, neljä ja seittemän. Monta raamatunselitystä oon täynä näitä toistamislukuja. Luomiskertomuksessa sanothaan seittemän kertaa ette Jumala näki ette se mitä hään oli luonu oli hyvä ja seittemäntennä kertana erityisela painola: ”Ja Jumala näki ette kaikki oli hyvä”.
Toinen omituisuus Vanhassa testamentissä oon alfapeettiset runot missä jokanen uusi rivi alkaa seuraavalla puustavilla heprealaisessa alfapeetissä. Ordspråksboken kapitel 31:10–31 kattothaan olevan ylistys kelpo vaimole. Siinä ruottalainen käänös seuraa alfapeettistä lokikkaa. Kattopa, niin näet! Ja ko heprealaisessa alfapeetissä oon vain 22 puustavia ja ruottalaisessa oon 28, niin kääntäjät saatoit valita pois hankaliimat puustavit.
Uusi testamentti liittyy Vanhasheen testamenthiin
Jeesus ja hänen ensimäiset seuraajat olit juutalaisia. Heän Raamatussa – minkä met kuttuma Vanha testamentti - net luit heän kansan histuuriasta ja heän jumalansuhtheesta alkualusta ja Jumalan lupauksista tulevaisuuele. Tässä oon lupauksia ette Jumala jatkuvasti pittää liittonsa ja rakastaa mailmaa, lähättää prohveetan ja laittaa mailman oikehaan järjestykseen. 5 Mooseksenkirja 18:15, Jesaja 35. Ensimäiset kristityt seurakunnat huomasit ette monta Vanhan testamentin tekstiä anto ymmärystä ja syvvyyttä tapahtumille Jeesuksen elämässä ja ensimäisessä kirkossa. Tapahtumat taas heitit heän valonsa yli Vanhan testamentin tekstiä. Erityisesti Matteuksen evankeeljumi tuopi etheen ette tapahtumia Jeesuksen elämässä totheuttava mitä eri prohveettoja kirjotti.
Ko sanoma Jeesuksesta tuli muileki ko juutalaisile niin netki pääsit sisäle selitysmailhmaan missä juutalaiset jeesuksenseuraajat elit. Niin neuon juutalaisten pyhät kirjotukset tulit ei-juutalaistenki pyhät kirjotukset. Vähän kertaa juutalaisten pyhät kirjotukset tulit ensimäinen osa kristityitten laajenetusta Raamatusta. Se alethiin kuttumhaan Vanha testamentti, jota seurasit Uuen testamentin selitykset Jeesuksesta ja preivit eri seurakunnile.
Sanoma Jeesuksesta levisi kreekan kielelä, sen aijan ylheisesti käytänölinen kieli. Vanhata testamenttiä luethiin enin kreekkalaisessa käänöksessä joka oli tehty Egyptissä suunile 200 vuotta ennen Kristusta. Vanhin säilyny käänös Vanhasta testamentistä heprean kielestä kreekan kiehleen ussein kuttuthaan Septuaginta.
Lukuesityksiä
LarsOlov Eriksson och Åke Viberg (red.), Gud och det utvalda folket: Inledning till Gamla Testamentet (tredje upplagan, Stockholm: Verbum, 2021).
